http://www.kasvi.org/ fi http://www.kasvi.org/index.php?4890 15.5. Miten pääsemme vähemmällä työllä? Sitä pohdimme YLE Radio 1:n Tuomas Enbuskessa torstaina 15.5. kello 9.06 alkaen.15.5. Miten pääsemme vähemmällä työllä? Sitä pohdimme YLE Radio 1:n Tuomas Enbuskessa torstaina 15.5. kello 9.06 alkaen. <br /> <br /> Thu, 15 May 2008 00:26:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4877 12.5. 6,1 prosenttia äänioikeutetuista tarkoittaa Pyhtäällä 252 allekirjoitusta. Kunnioitusta herättävä saavutus semminkin, kun nimien keruuseen oli aikaa vain pari viikkoa. Valtuuston päätös jättää neuvoa-antava kansanäänestys järjestämättä on siksi käsittämätön.Juhlapuheissa aina valitellaan, etteivät yhteiset asiat kiinnosta ihmisiä. Hyvä kun joku jaksaa parin vuoden välein vääntäytyä äänestämään. Mutta kuinkas sitten käykään, kun ihmiset yllättäen aktivoituvat? Esimerkiksi Pyhtäällä 6,1 prosenttia äänioikeutetuista vaati äskettäin neuvoa-antavaa kansanäänestystä kunnan päätöksestä myydä Munapirtin Verssoosta 177 hehtaaria rantaa ja saaria, joihin on tarkoitus kaavoittaa kansainvälinen luontomatkailukeskus kylpylöineen ja golf-kenttineen.<br /> <br /> Kuntalain 31 § mukaan vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista voi tehdä kansanäänestysaloitteen. Aloite ei velvoita kuntaa järjestämään kansanäänestystä eikä äänestyksen tulos velvoita kuntaa, mutta käytännössä neuvoa-antavien kansanäänestysten tuloksia on yleensä noudatettu. Etenkin vaalien alla äänestäjiä on tapana kuunnella herkällä korvalla.<br /> <br /> Kansanäänestysaloitteita tehdään vain harvoin, sillä viiden prosentin kynnys on osoittautunut käytännössä hyvin korkeaksi. 6,1 prosenttia äänioikeutetuista tarkoittaa Pyhtäällä 252 allekirjoitusta. Kunnioitusta herättävä saavutus semminkin, kun nimien keruuseen oli aikaa vain pari viikkoa. Valtuuston päätös jättää neuvoa-antava kansanäänestys järjestämättä on siksi käsittämätön. Aivan kuin valtuusto ei luottaisi kuntalaisten kykyyn äänestää &rdquo;oikein&rdquo;.<br /> <br /> Joka tapauksessa pyhtääläisten on tämän jälkeen turha odottaa kiinnostuvan kuntansa asioista pitkään aikaan. Miksi nähdä vaivaa, jos sillä ei ole mitään merkitystä.<br /> <br /> Pyhtäällä on poikkeuksellisen hyvät edellytykset luontomatkailuun, sillä kunnan alueella on kaksi merkittävää kansallispuistoa, Itäisen Suomenlahden kansallispuisto ja Valkmusan kansallispuisto. Pyhtää myös kaipaa kipeästi elinkeinorakenteensa monipuolistamista. Turistit ja työpaikat olisivat enemmän kuin tervetulleita.<br /> <br /> Mutta mitä Verssoon rannoista jäisi jäljelle matkailukeskuksen rakentamisen jälkeen? Hankkeelle ollaan kaavoittamassa vähintään 50.000 kerrosneliömetriä eli siitä on tulossa Nokian kolmitornisen pääkonttorin kokoinen rakennuskompleksi!<br /> <br /> Vai onko luontomatkailu pelkkä sumuverho perinteiselle kylpylähotellille golf-kenttineen ja lomamökkeineen? Sille löytyisi Pyhtäältä, jopa Munapirtistä yhtä hyviä paikkoja, jotka eivät vaatisi luonnontilaisten rantojen rakentamista.<br /> <br /> Melon kesäisin paljon Pyhtään vesillä. Munapirtin eteläranta, Verssoo ja Parlahti ovat harvinaisen luonnontilaisena säilynyt esimerkki Suomenlahden sisäsaaristosta. Parlahti on myös yksi Suomen tärkeimmistä kalasääsken pesimäalueista. Olisi suuri sääli, jos Pyhtäällä ei voisi myös tulevaisuudessa seurata poikasiaan ruokkivien kalasääskien saalistusta.<br /> <br /> Jyrki J.J. Kasvi<br /> kansanedustaja (vihr.)<br /> <br /> Mon, 12 May 2008 19:07:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4868 Laki vaalirahoituksen julkisuudesta on säädetty hyvästä syystä. Historia on opettanut, että pimeä vaalirahoitus aiheuttaa poliitikoille vaarallisia kiitollisuudenvelkoja. Kun vaalikampanjoinnin hinta nousee, poliitikon täytyy äänestäjiensä lisäksi nauttia myös rahoittajiensa luottamusta. Jokainen poliitikko voi toki tykönään ajatella, että eihän tämä ole korruptiota, etteivät kampanjan rahoittajat vaikuta minun politiikkaani. Mutta äänestäjät eivät voi sitä tietää! Ja kun äänestäjien luottamus lainsäädännön riippumattomuuteen on menetetty, sen palauttaminen ei onnistu vuodessa eikä kahdessa.<br /> <br /> Äänestäjien täytyy tietää, mistä poliitikot vaalirahansa saavat, jotta ihmiset voivat arvioida heidän riippumattomuuttaan. Siksi keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan, Timo Kallin päätös salata vaalikampanjansa suurin rahoittaja on täysin kestämätön.<br /> <br /> Kallin perustelu on vielä käsittämättömämpi: "Rikon lakia. Mutta totta kai selvitin jo siinä vaiheessa, kun rahaa kerättiin, että tuleeko rangaistuksia, jos toimii tällä tavalla." Miten Timo Kallin kaltainen kokenut lainsäätäjä voi päästää suustaan näin suuren sammakon, rupikonnan? Sellaisia lakeja ei tarvitse siis noudattaa, joista ei ole säädetty rangaistusta. Esimerkiksi alle 15-vuotiaat voivat siis Kallin mielestä vapaasti rikkoa lakeja, koska heitä ei rangaista?<br /> <br /> Entä mitä Kallin puheisiin reagoi suomalainen media, joka on viime vuosina rehennellyt roolillaan poliitikkojen sanomisten ja tekemisten kärkkäänä vartijana? Kuitannut koko asian parilla pikku kommentilla. Missä ovat toimittajien ja tv-kuvaajien vellovat armeijat?<br /> <br /> Sinänsä Timo Kallia voi kiittää myös rehellisyydestä, sillä hän sanoo suoraan, mitä hän tekee. Moni muu pimittää vaalirahoituksensa lähteet kierrättämällä rahat erilaisten kannatusyhdistysten kautta. Vaalirahoitusilmoituksessa lukee kyllä, että kannatusyhdistykseltä on saatu suuri lahjoitus, mutta kannatusyhdistyksen ei tarvitse kertoa, mistä se on rahat saanut. Lain kirjainta noudatetaan, mutta henkeä rikotaan. Lakia vaalirahoituksen julkisuudesta tulisikin muuttaa siten, että myös tällaisen kierrätetyn vaalirahan alkuperäinen lähde olisi julkaistava.<br /> <br /> Odotan joka tapauksessa kiinnostuneena, miten keskustajohto reagoi Timo Kallin puheisiin. Vai onko tämä keskustapuolueen uusi virallinen kanta vaalirahoituksen julkisuuteen ja lakien noudattamiseen?<br /> <br /> Mon, 12 May 2008 12:43:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4863 Terveiset Tukholmasta, jossa Espoon kaupunginvaltuusto kävi tutustumassa Käppalan kallioon sisään louhittuun jätevedenpuhdistamoon ja Högdalenin jätteenpolttolaitokseen (Fortum). Päätökset jätevedenpuhdistamosta ja jätteenpolttolaitoksesta kun ovat Espoossa enemmän kuin ajankohtaisia. Lastu tulee päivän myöhässä, sillä Vikingin m/s Mariellalta ei löytynyt WLANia, ja sen konferenssitilojen ainoan yleisöpäätteenkin yhteys pätki, vaikka laiva oli vielä satamassa. Miten kukaan enää kuvittelee tarjoavansa konfapalveluita ilman kunnon nettiyhteyksiä?<br /> <br /> Tätä kirjoittaessa Tukholman aurinkoinen saaristo lipuu ohi, lasissa on hyvää valkoviiniä, ja lokit ajavat merikotkaa pois pesiään häiritsemästä.<br /> <br /> Tukholmassa meidät otti vastaan toukokuinen helle, joka oli päätynyt paikallisten iltapäivälehtien otsikoihin asti. Bussin lämpömittari näytti kahtaseiskaa, eikä vieressä hohkannut jätteenpolttolaitoksen uuni helpottanut pukumiehen oloa yhtään.<br /> <br /> Tukholman jätehuollossa kiinnitti huomiota Helsingin seutua kokonaisvaltaisempi ote. Siinä missä meillä lämpö- vesi- ja jätehuolto toimivat suurelta osin erikseen, Tukholmassa jäteveden puhdistamossa otetaan puhdistetun jäteveden lämpö talteen ja johdetaan jätteenpolttolaitokseen, jossa siihen lisätään jätteitä polttamalla tuotettu lämpö ja tulos johdetaan kaukolämpöverkkoon. <br /> <br /> Vastaavasti jätevedenpuhdistamon prosessissa syntyvä biokaasu otetaan talteen ja myydään. Jo 100 bussia kulkee Käppalassa viemärijätteestä tuotetun biokaasun voimalla, ja biokaasun tuotantoa on tarkoitus laajentaa.<br /> <br /> En ollut ennen vieraillut biologisessa jätevedenpuhdistamossa. Käppalassa puhdistetaan noin puolen miljoonan ruotsalaisen jätevedet (runsaat 400.000 asukasta plus runsaan 100.000 hengen edestä toimistojen, teollisuuden ym. viemärivesiä). Kallion sisään on louhittu altaita 28 jalkapallokentän kokoinen alue! Toiminta on automatisoitu niin pitkälle, että prosessia pyöritetään vain kuuden työntekijän voimin, ja heistäkin kaksi päivystää kotona. <br /> <br /> Erityisesti Käppalassa yllätti tuoksu, tai siis sen puute. Laitoksen sisällä laitoksen raaka-aineen olemuksen saattoi toki aistia, mutta sielläkin tilat on ilmastoitu niin hyvin, että haju ei ollut mikään ongelma. Laitosta laajennettaessa poliitikkojen huoli hajuhaitoista kiteytyi ilmastoinnin &rdquo;savu&rdquo;piippuun, jota jatkettiin poliitikkojen päätöksellä kolmanneksella insinöörien laskelmista. Korkeutta piipulla on 149,5 metriä. Puoli metriä lisää, ja piippuun olisi pitänyt laittaa varoitusvalot lentokoneita varten!<br /> <br /> Jotain hajunhallinnan onnistumisesta kertoo sekin, että aivan laitoksen viereen on rakennettu hienostokaupunginosa, jonka asuntojen hinnat ovat Tukholman seudun kärkipäästä.<br /> <br /> Puhdistetut jätevedet lasketaan Itämereen sadan metrin päässä rannasta, 45 metrin syvyydessä. Lisäksi laitos tuottaa biokaasua ja lannoitetta maataloudelle.<br /> <br /> Täytyy myöntää, että olin tutustumiskierroksen jälkeen kohtalaisen vaikutettu. Osansa siinä oli toki hyvin hoidetulla esittelyllä. Käppalassa on oivallettu, että jätevedenpuhdistamon kaltaisen negatiivisia tunteita herättävän laitoksen on jatkuvasti markkinoitava itseään. Vierasryhmiä käy usein, ja paikat pidetään tip-top-siisteinä. Esimerkiksi allashallien suunnittelussa on kiinnitetty huomiota myös ulkoasuun ja valaistukseen. On aika yllättävää törmätä jätevedenpuhdistamossa seinän korkuiseen mosaiikkiteokseen syvällä kallion sisällä.<br /> <br /> Sääli, että menimme Käppalaan bussilla. Olisi ollut hauska koeajaa Käppalaan vievän Lidingöbanan vanhat &rdquo;ratikkajunat&rdquo;. Itse asiassa kyseessä on vanha pikaratikka. Etenkin alueen huvila-asutuksen arkkitehtuurin kanssa yhteensopivat seisakkeet viehättivät silmää.<br /> <br /> Sen sijaan Högdalenin jätteenpolttolaitos herätti ristiriitaisempia tunteita. Högdalen on maailman suurimpia polttolaitoksia, jossa poltetaan 500.000 tonnia sekajätettä ja 200.000 teollisuusjätettä vuodessa. Sillä sekajätemäärällä täyttäisi puolitoista Globenia. Högdalen tuottaakin merkittävän osan Tukholman seudun kaukolämmöstä sekä jonkin verran myös sähköä.<br /> <br /> Sinänsä Högdalenin polttolaitos toimii ihan hyvin; päästöt ja hajuhaitat ovat hallinnassa, vaikka itse laitoksessa haiseekin paljon tuhdimmin kuin jätevedenpuhdistamossa. Myös Högdalenin viereen suunnitellaan asuinaluetta, ja laitos sijaitsee muutenkin paljon keskeisemmällä paikalla kuin yksikään pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitokselle suunnitelluista paikoista.<br /> <br /> Ne ristiriitaiset tunteet nostatti pintaan jätebunkkerin sisältö. Paljaalla silmällä oli nähtävissä paljon kierrätyskelpoisia materiaaleja, jotka siis poltetaan. Se siitä jätehierarkiasta. Ja Ruotsissa jätemateriaalien hyötykäyttö on sentään paljon pidemmällä kuin Suomessa.<br /> <br /> Högdalenissa ymmärsin myös sen, että jätteenpolttolaitos on oikeastaan lupa painaa rahaa. Sekä polttoaineesta eli jätteestä että tuotteesta eli energiasta maksetaan. Ei ihme, että pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitos on herättänyt energiayhtiöissä suurta kiinnostusta. Ei ihme, että lobbaus massapolton puolesta on ollut &hellip; massiivista.<br /> <br /> Sen sijaan valtuutettujen voitelusta saati korruptoimisesta Fortumia ei voi syyttää. Tarjoilu koostui termoskahvista ja pikkumakeasta, joka pitkän päivän jälkeen vain lisäsi vierailijoiden nälkää. Aamiaisesta oli kulunut jo lähes seitsemän tuntia, ja lopulta nälkäisimmät valtuutetut alkoivat poimia esittelytilana toimineen ruokalan salaattialtaaseen lounaalta jääneitä retiisejä suuhunsa.<br /> <br /> Omatkin verensokerit olivat niin alhaalla, että suorastaan toivoin jotain tekosyytä polttaa päreeni. <br /> <br /> Yäk! Nyt ikkunan takana on merimetsojen valtaama pikkusaari. Ja toinen &hellip; ja neljäs. Jälki on tosi karua. Merimetsojen ulosteet ovat tappaneet kaikki puut, joiden raadot edelleen törröttävät luodolla valkoisiksi kuorrutettuina.<br /> <br /> <br /> <br /> ___<br /> <br /> <br /> CC - Creative Commons Nimeä & Ei muutoksia & Epäkaupallinen.<br /> <br /> Sat, 10 May 2008 12:24:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4859 7.5. YLEn Ajantasa jututti tulevaisuusvaliokunnan jäseniä mm. Venäjän tilanteesta, metsätalouden tulevaisuudesta ja globaalista talouskriisistä.<br /> » Kuuntele ohjelma AreenallaYLEn Ajantasa jututti tulevaisuusvaliokunnan jäseniä mm. Venäjän tilanteesta, metsätalouden tulevaisuudesta ja globaalista talouskriisistä.<br /> » Kuuntele ohjelma Areenalla Wed, 07 May 2008 15:46:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4855 15.5. Olin Radio Peilin Päivän kansanedustaja-sarjan haastattelussa maanantaina 12.5.  Puhuin mm. ajankohtaisesta urkintalaista.<br /> » Päivän Kansanedustaja 12.5.15.5. Olin Radio Peilin Päivän kansanedustaja-sarjan haastattelussa maanantaina 12.5.  Puhuin mm. ajankohtaisesta urkintalaista.<br /> » Päivän Kansanedustaja 12.5. Wed, 07 May 2008 13:24:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4853 7.5. Olen tänään kello 15.00-16.00 otakantaa.fi:ssä chattailemassa internetin käytöstä kansalaisosallistumisessa.<br /> Tulkaapa muutkin!<br /> » www.otakantaa.fi7.5. Olen tänään kello 15.00-16.00 otakantaa.fi:ssä chattailemassa internetin käytöstä kansalaisosallistumisessa.<br /> Tulkaapa muutkin!<br /> » www.otakantaa.fi Wed, 07 May 2008 13:13:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4851 Meillä kedeillä on (mm.) yksi paha tapa. Monet meistä ovat usein, jotkut lähes aina myöhässä vähän joka paikasta. Aina myöhästymistä ei yksinkertaisesti voi välttää, sillä eduskunnan päivärytmissä kokoukset menevät limittäin ja lomittain, ja lisäksi meillä on usein kokouksia ja tapaamisia myös talon ulkopuolella. Kaikkialle on mahdotonta ehtiä ajoissa. Ja jossain välissä olisi kiva syödäkin.<br /> <br /> Ei ihme, että läsnäolomerkintään täysistunnoissa ja valiokuntien kokouksissa riittää että on paikalla 15 minuutin sisällä puheenjohtajan tai puhemiehen nuijan kopauksesta. Näin edustaja voi olla läsnä kahdessa kokouksessa yhtä aikaa, mikä ensi kuulemalla vaikuttaa lähinnä kehnolta scifiltä.<br /> <br /> Toisaalta ei se puheenjohtajan nuijakaan aina kopsahda ihan tasan :00, etenkään jos puolet osallistujista on vasta matkalla paikalle. Täysistuntojen todellinen ja ilmoitettu alkamisajankohta ovat kuitenkin Niinistön puhemieskaudella lähestyneet huomattavasti toisiaan. Enää ei riitä, että Pikkuparlamentista lähtee kellojen kutsuessa täysistuntoon, koska silloin ei mitenkään voi ehtiä istunnon alussa pidettäviin äänestyksiin. Matkan varrella kun on kolme ruuhkaista hissiä.<br /> <br /> Itsekuri rapisee, sillä kun myöhästyminen on käytännössä päivittäistä, täsmällisyys menettää vähitellen itseisarvonsa. Enää ei pidetä niin kiirettä, vaikka ajoissa ehtiminen olisikin mahdollista. Ja onhan se komiaa astua sisään kesken tilaisuuden ja varastaa kaikkien huomio, on se miten huonoa käytöstä tahansa.<br /> <br /> Kansanedustajien henkilökohtaisen ajanhallinnan ongelmat eivät näy talon ulkopuolelle kuin ehkä täysistuntoihin 14 minuuttia myöhässä ryntäävinä edustajina. Sen sijaan täysistuntojen levottomuus näkyy ja kuuluu. Puhemies joutuu valitettavan usein ojentamaan meitä edustajia, kun puhujan ääni ei tahdo kuulua istuntosalin hälinän yli.<br /> <br /> Tilanteen täytyy näyttää lehtereiltä varsin hämmentävältä. Ainakin luokkaretkeläisiä kaitsevat opettajat ovat kovan paikan edessä selittäessään oppilailleen, mikseivät he saa käyttäytyä luokassa samalla tavalla kuin kansanedustajat täysistunnossa.<br /> <br /> Käsitykseni mukaan istuntosali muuttui levottomaksi kun Pikkuparlamentti otettiin käyttöön. Aiemmin edustajat tapasivat toisiaan lehtisalissa ja ruokalassa, mutta nyt puolet väestä syö eri ruokalassa ja lukee eri lehtiä. Kaikki edustajat eivät enää näe toisiaan kuin täysistunnoissa, ja silloin tulee mieleen se ensi kuussa yhdessä järjestettävä seminaari tai oman vaalipiirin kinkkinen tilanne tai ... <br /> <br /> <br /> Eikä meillä kansanedustajilla ole edes pomoa, joka panisi meidät ojennukseen. Paitsi kerran neljässä vuodessa.<br /> <br /> <br /> <br /> ___<br /> <br /> <br /> CC - Creative Commons Nimeä & Ei muutoksia & Epäkaupallinen.<br /> <br /> Tue, 06 May 2008 11:32:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4846 Tuttu avaruustieteilijä toi vappusiman ääressä tietooni kipeän ympäristöeettisen dilemman. Itämeren rehevöityminen ei nimittäin ole yksiselitteisesti huono asia. Rehevöitymisen seurauksena suuri osa Itämeren pohjasta on täysin elotonta ja mikä tärkeintä, hapetonta autiomaata. Tai ystäväni sanoin: &rdquo;Kaikki orgaaninen aines mikä päätyy Itämeren hapettomiin syvänteisiin myös pysyy siellä.&rdquo;<br /> <br /> Vaan auta armias, jos Itämeri joskus toipuu ja elämä - ja happi - palaa Itämeren pohjalle. Silloin pohjalle kertyneet orgaaniset materiaalit alkavat hajota ja tuottaa metaania, joka on paljon hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu.<br /> <br /> Eli ei mitään niin pahaa ettei jotain hyvääkin. Toisen esimerkin tarjoavat pienhiukkaset, jotka aiheuttavat ja voimistavat hengityselinten ja sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksia. Kansanterveyslaitoksen arvion mukaan pienhiukkaset aiheuttavat Suomessa tuhansia ennenaikaisia kuolemantapauksia, Keski-Euroopan tai Aasian metropoleista puhumattakaan.<br /> <br /> Ihmisten tappamisen lisäksi pienhiukkaset kuitenkin myös viilentävät ilmakehää, paljon. Eli mökkisaunaa lämmittäessämme me myös viilennämme Maapalloa. Siinä sivussa voi joku tosin saada kalkkeutuneet verisuonet. <br /> <br /> <br /> Eli niin tai näin aina menee väärinpäin. Maailman pelastaminen ei ole helppoa.<br /> <br /> <br /> <br /> ___<br /> <br /> <br /> CC - Creative Commons Nimeä & Ei muutoksia & Epäkaupallinen.<br /> <br /> Mon, 05 May 2008 18:29:00 +0300 http://www.kasvi.org/index.php?4844 5.5. Vastaavasti humanistille insinöörin maailman selkeät kausaliteetit ja absoluuttiset totuudet ovat eivät vain elämälle vieraita vaan jopa vastenmielisiä. Vain täysi typerys (siis insinööri) voi kuvitella, että maailma ja ihminen toimivat kuin kone.Samaan bussiin<br /> <br /> "Minähän en mene insinöörin kanssa edes samaan bussiin." Tämä erään humanistin taannoinen älähdys kertoo paljon siitä, miten kaukana toisistaan ns. kovat ja pehmeät tieteet Suomessa ovat.<br /> <br /> Meille insinööreille ihmistieteet tarkoittavat lähinnä ergonomiaa ja käytettävyyttä, siis ihmisen tarkastelemista mekaanisen systeemin osana. Ja jokainen uusien sirukorttipäätteiden kanssa tuskaillut tietää, miten aliarvostettuja nämäkin "ihmistieteet" insinöörien parissa ovat. Vai menikö edes viidennellä yrittämällä kiroilematta oikein?<br /> <br /> Vastaavasti humanistille insinöörin maailman selkeät kausaliteetit ja absoluuttiset totuudet ovat eivät vain elämälle vieraita vaan jopa vastenmielisiä. Vain täysi typerys (siis insinööri) voi kuvitella, että maailma ja ihminen toimivat kuin kone.<br /> <br /> Selitä siinä sitten sumeita systeemejä ja kaaosmatematiikkaa.<br /> <br /> Insinöörivetoisen kilpailukyvyn aikakausi alkaa kuitenkin olla ohi. Enää yritysten ja kansakuntien kilpailukykyä ei ratkaise se, kuka käyttää eniten uutta tieto- ja viestintätekniikkaa vaan se, miten ja mihin tuota tekniikkaa käytetään. Ja siinä kisassa ei selvitä pelkkien luonnontieteilijöiden eikä myöskään humanistien voimin.<br /> <br /> Suomi menestyi 1990/2000-lukujen taitteessa hyvin sekä kansainvälisissä tietoyhteiskunta- että kilpailukykyvertailuissa. Nyt Suomi on kuitenkin putoamassa molempien vertailujen kärkisijoilta, ja samasta syystä: Suomi on edelleen teknologialtaan maailman huippua, mutta me käytämme sitä tyhmemmin kuin muut. Etelä-Korea, Japani, Ruotsi, Tanska ja Viro ovat karkaamassa meidän edellemme.<br /> <br /> Me olimme vahva informaatioyhteiskunta mutta me olemme heikko tietämysyhteiskunta.<br /> <br /> Suomessa ajatellaan edelleen, että innovaatio tarkoittaa jotain teknologista häksätintä. Meille on vieras ajatus, että uusi organisaatiomuoto tai uusi tapa hahmottaa ihmisen käyttäytymistä voiva myös olla innovaatioita.<br /> <br /> Me kuvittelemme, että pelkkä tekniikka riittää ratkaisuksi ongelmiin, mutta jos ihminen unohtuu yhtälöstä, tilanne muuttuu helposti jopa entistä vaikeammaksi. Pelkkä tietokoneiden kantaminen työpaikoille ei auta ketään eikä mitään. Hyvän esimerkin tarjoavat valtion ja kuntien epätoivoiset yritykset parantaa toimintansa tuottavuutta tietotekniikan avulla.<br /> <br /> Innovaatioyliopistosta toivotaan Suomen kilpailukyvyn pelastajaa, mutta onko sekin liian yksipuolinen. Talous, teknologia ja kaupalliset taiteet ovat toki tuttu ja turvallinen yhdistelmä, mutta laajentaako innovaatioyliopisto insinöörien tai ekonomien tai humanistien maailmankuvaa?<br /> <br /> Joka tapauksessa Suomi tarvitsee kipeästi sekä humanisteja, jotka ymmärtävät teknologiaa ja taloutta että insinöörejä, jotka ymmärtävät ihmistä ja yhteiskuntaa. Siinä eivät pelkät yliopistofuusiot auta, vaan meidän on kyseenalaistettava käsityksemme siitä, mitä hyvältä insinööriltä, ekonomilta ja humanistilta vaaditaan.<br /> <br /> Innovaatioyliopisto on vasta alkua. Mon, 05 May 2008 14:31:00 +0300