Yhteiskunta toimii luottamuksen varassa. Me luotamme siihen, että muut ihmiset noudattava pelisääntöjä, eivät aina lakeja mutta pelisääntöjä kuitenkin. Yhteiskuntarauha säilyy vain niin kauan kuin ihmiset luottavat siihen, etteivät viranomaiset ja poliitikot käytä valtaoikeuksiaan väärin.
Tietoyhteiskunnassa luottamuksen merkitys laajenee. Yhteiskunnan toiminnoista yhä suurempi osa on riippuvat tieto- ja viestintäteknologiasta, sen virheettömästä toiminnasta ja tietojärjestelmien ylläpitäjien ammattitaidosta ja luotettavuudesta. Jotkin tietojärjestelmät ovat kriittisempiä kuin toiset, ja niiden toimintaan ja turvallisuuteen on voitava luottaa absoluuttisesti. Ei riitä, että yhteiskunnan kannalta kriittinen tietojärjestelmä toimii oikein normaalioloissa, sen on selvittävä myös virhetilanteista ja väärinkäyttöyrityksistä.
Esimerkiksi liikennevalot voivat pimetä joskus ilman että siitä on muuta kuin riesaa. Paljon riesaa, ruuhkia ja toivottavasti vain peltikolareita, mutta silti tuloksena ei todennäköisesti ole katastrofi. Sen sijaan esimerkiksi öljytankkerin, lentokoneen tai ydinvoimalan tietojärjestelmien on toimittava aina kaikissa olosuhteissa oikein. Tämän sai kohtalokkaasti kokea se Airbus-yhtiön koelentäjä, jonka testaaman uuden täysin tietokoneistetun ohjausjärjestelmän autopilotti otti ohjat kriittisellä hetkellä.
Jos kansalaiset menettävät luottamuksensa yhteiskunnan keskeisiin tietojärjestelmiin, tuloksena on kaaos.
Pankit ovat hyvä esimerkki luottamuksen ja tietojärjestelmien varassa toimivista laitoksista. Jos ihmiset menettäisivät uskonsa pankkien tietokoneiden virheettömyyteen, kuka enää luottaisi rahansa pankkien hoidettavaksi? Ne rahathan ovat pankin tietokoneissa pelkkinä bitteinä - nollina ja ykkösinä. Siksi Sampo-pankin tietokonesotkuissa on kyse paljon enemmästä kuin pelkästään kilpailijoille siirtyneistä asiakkaista. Jos ihmiset menettävät luottamuksensa pankkien tietojärjestelmiin ylipäätään, nostavat rahansa käteisenä ”turvaan” ja hoitavat raha-asiansa pankkikonttorissa nettipankin asemesta, meidän pankkijärjestelmämme, meidän kansantaloutemme lamaantuu siihen paikkaan.
Viime päivinä on keskusteltu siitä, onko ylipäätään mahdollista rakentaa sellaista sähköistä äänestysjärjestelmää, johon äänestäjät voivat luottaa. Kyse ei ole siis siitä, onko järjestelmässä vikoja tai ovatko sen ohjelmoijat ja käyttäjät huolellisia ja luotettavia vaan siitä, voivatko äänestäjät olla asiasta niin varmoja, että luottavat äänensä järjestelmän laskettavaksi. Liikesalaisuuksia sisältävän suljetun äänestysjärjestelmän kohdalla tämän luottamuksen rakentaminen on hyvin vaikeaa ellei mahdotonta, etenkin kun maailmalta kuuluu yhä uusia uutisia väärin toimineista tai murretuista äänestysjärjestelmistä.
Eilinen lastuni yhden tällaisen uutisen herättämistä ajatuksista on kirvoittanut paljon keskustelua ja palautetta. Kiitos siitä. Minulta on kysytty etenkin sitä, tulisiko ensi kuntavaaleihin suunniteltu sähköisen äänestyksen kokeilu kolmessa kunnassa keskeyttää? Mielestäni sittenkään ei. Toki kokeilussa on riskinsä kuten aina kun uusia tietojärjestelmiä käytetään ensimmäistä kertaa kentällä. Tämä nähtiin hyvin eduskunnan äänestysjärjestelmää kehitettäessä. Testit ja simulaatiot menivät ihan hyvin kunnes järjestelmä koottiin käytännössä ja paikalle kutsuttiin 100 varusmiestä leikkimään 199 kansanedustajaa…
Sähköisen äänestyksen kokeilun valmistelut ovat kuitenkin pitkällä, ja uskon, että siitä saadaan arvokkaita kokemuksia keskustelun pohjaksi. Jos jotain menee todella pahasti pieleen, esimerkiksi ääniä katoaa samaan tapaan kuin Ohiossa eli äänestäneiden määrä ja sähköisestä uurnasta löytyneiden äänien määrä eivät täsmää, minulle on vakuutettu, että vaalit voidaan järjestää kolmessa kokeilukunnassa uudelleen.
Kokeilun jälkeen on kuitenkin käytävä perusteellinen julkinen keskustelu sähköisen äänestyksen tulevaisuudesta Suomessa, arvioitava mahdollisia hyötyjä, haittoja ja riskejä. Ja vastattava kysymykseen: miksi? Mielestäni kokeilun tärkein tehtävä on nimenomaan tämän keskustelun avaaminen. Samalla on pohdittava sitä, miten ennakkoäänestyksen turvallisuutta voidaan jatkossa parantaa. Ennakkoäänestystilanne ja ennakkoon annettujen äänestyslippujen kuljetus ovat nykyisen vaalijärjestelmän akilleenkantapää.
Vaikka kokeilu onnistuisikin ilman ongelmia, siitä on tehtävä perusteellinen riskianalyysi. Vaalijärjestelmän on toimittava myös poikkeusoloissa, selvittävä teknisistä häiriöistä ja väärinkäytösyrityksistä. Se että Suomessa kukaan ei nyt epäile ketään vaalien manipuloinnista ei tarkoita sitä, että tilanne olisi 20 vuoden päästä sama. Meidän nykyinen vaalijärjestelmämme on suunniteltu siten, että vaalitulokseen voi aina luottaa vaikka ihmisiin ei luottaisikaan.
Myös siihen on varauduttava, että myös Suomessa voi käydä samalla tavalla kuin Ohiossa, että järjestelmästä löytyy perusteellisen testauksen ja vuosien käytön jälkeen ohjelmointivirhe, joka vaikuttaa vaalien lopputulokseen. Koko vaalijärjestelmän legitimiteetti olisi silloin uhattuna.
No jo nyt on. Jostain syystä kaikki
linkit on viikonlopun jälkeen korjattava
käsin. Selvittelemme mitä ihmettä on
tapahtunut.
Jyrki J.J. Kasvi (3.9.2008 11.48)
Aloin taas kaivella lisää tätä sähköistä
äänestämistä ja törmäsin Youtube'ssa
(siellä 9 osainen) dokumenttiin "Hacking
Democracy". Vaikka järjestelmä on eri
kuin Suomessa niin siellä on paljon
samoja näkökohtia joiohin kannatata
kiinnittää huomiota.
GranpaIgor (3.9.2008 14.08)
Sähköisen äänestyksen ei ole
alunperinkään tarkoitus antaa
tavalliselle kansalle mitään. Se on vain
eräs keino välttää ns. demokraattisia
virheitä, joissa kansa äänestää
"väärin". Täysin oikein toimiessaankaan
ei sähköinen äänestys anna mitään
verrattuna manuaaliseen versioon.
Ennakkoäänestykseen liittyvä vilpin uhka
saadaan poistumaan poistamalla
ennakkoäänestys.
Toiveet laajasta keskustelusta sähköisen
äänestysjärjestelmän kokeilun jälkeen
ovat vähintään yltiöoptimistisia.
Eliitin itse arvioidessa omia
tuotoksiaan on vastaus aina ok+. Näistä
syistä tulee sähköinen äänestäminen
kuopata heti ja keskittyä mieluummin
vaikkapa poliitikkojen
yritysmaailmakytkösten selvittelyyn.
Tuomas Rantalainen (3.9.2008 14.19)
Kiitos ja kunnia edustaja Kasville
tärkeästä työstä demokratian puolesta
sähköistä äänestystä vastaan.
En kuitenkaan usko, että sähköisellä
äänestyksellä olisi (Suomessa) tarkoitus
päästä vaikuttamaan vaalien tuloksiin.
Syy on enemmänkin yksisilmäisessä
tekniikan palvonnassa: koska sähköinen
äänestys näyttää modernilta
vaihtoehdolta, pidetään itsestään
selvänä että siihen tulee siirtyä
pikapikaa - ottamatta asioista selvää.
Siksi kritiikki menee pääasiassa
kuuroille korville.
Iiro Jantunen (3.9.2008 16.40)
Oleellinen kysymys on mielestäni se,
mitä tehdään tilanteessa, jossa joku
tunnettu hakkeri tai krakkeri ilmoittaa
vaalien jälkeen, että onnistui antamaan
jollekin ehdokkaalle 100 ääntä. Miten
voidaan selvittää kävikö näin vai ei?
Tietomurrosta ei välttämättä jää
minkäänlaista jälkeä. Ongelma on
erittäin relevantti suljetussa
järjestelmässä, mutta suhteellisen
relevantti myös avoimen lähdekoodin
järjestelmässä.
Antti Pirilä (3.9.2008 17.28)
Luulenpa, että 100 varusmiestä ovat
liian järjestäytyneitä vs. 200 oikeaa
kansanedustajaa :)
Tapio Laakso |
http://tapiolaakso.blogspot.com (3.9.2008 21.54)
Olen hiukan eri mieltä Kasvin kanssa
siitä, tulisiko kuntavaalien
sähköäänestyskokeilu keskeyttää. Ilman
muuta *pitäisi*. Kokonaan toinen juttu
on sen tosiasian tunnustaminen, että
kokeilua ei *tulla* keskeyttämään.
Jos kysymys olisikin pelkästä
testauksesta, jonkinlaisesta
harjoitteluäänestyksestä kuten
eduskunnan (huonosti menneessä)
kokeilussa, niin sehän toki voitaisiin
toteuttaa vaikka järjestelmän
luotettavuus olisikin kyseenalainen.
Mutta eihän tämä ole mikään harjoitus,
vaan ihan oikeat kunnallisvaalit, jossa
oikeasti valitaan kunnanvaltuustoja. Ei
siinä olisi varaa leikkimielisiin
kokeiluihin.
"Jos jotain menee todella pahasti
pieleen, vaalit voidaan järjestää
uudelleen" on virhepäätelmä. Näin on
vain, jos *huomataan*, että jotain meni
todella pahasti pieleen. Täyssähköisen
äänestyksen keskeinen ongelma on, että
pieleen menemistä ei välttämättä edes
voi huomata. Sähköisen äänestystuloksen
rinnalla ole mitään paperilippuja,
joihin tulosta voitaisiin verrata.
Onni onnettomuudessa on, että kyseessä
ovat *vain* kunnallisvaalit ja vain
kolmessa kunnassa.
Jukka Kohonen (4.9.2008 12.29)
Vielä tästä "kukaan ei nyt epäile ketään
vaalien manipuloinnista". Eipä kai,
mutta johtuuko se pelkästään vakaista
yhteiskunnallisista oloista, vai myös
siitä, että manipuloimiseen on niin
heikosti tilaisuuksia?
Kyllä vakaassa länsimaassakin tilaisuus
tekee varkaan. Ei vaalivilppi rajoitu
sekasorron partaalla oleviin Afrikan
valtioihin, vaikka se siellä onkin
räikeintä. Aina, jos vaalijärjestelmässä
on jossakin kohdassa heikkous, houkutus
sen hyödyntämiseen voi käydä jollekulle
liian suureksi. Jos heikkous on vaikkapa
postiäänien käsittelyssä, niin
vaalivilppi kohdistuu sitten
postiääniin, kuten erinäisissä
Ison-Britannian vaaliskandaaleissa viime
vuosina:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaalivilppi
Jukka Kohonen (4.9.2008 12.54)
The following is also contributed to the
accident: 1) The inability of the crew
to identify the mode in which the
autopilot was placed; 2) the confidence
of the crew in the expected reactions of
the aircraft; 3) the late reaction from
the flight test engineer when faced with
a potentially hazardous change in
parameters (speed in particular); 4) the
time taken by the captain to react to an
abnormal situation."
Eiköhän tuo Airbus-onnettomuus johtunut
siitä, ettei ap:a osattu käyttää.
User Error (4.9.2008 15.15)
Minuakin on eniten mietityttänyt juuri
tuo "miksi" -kysymys. Eli miksi Suomeen
pitää saada äänestyssysteemi, mikä ei
millään tavalla ole parempi kuin
olemassa oleva ja selvästikkin joiltain
osin huonompi. Kotiäänestyksessä olisi
etuna helppous, mutta toisaalta
haittojakin tulisi lisää (mahdollisuus
äänen myymiseen tai painostukseen jne).
Voisitko sinä kysäistä tämän
miksi-kysymyksen Tuija Braxilta (joka
oikeusministerinä hanketta ajaa) tai
vaikkapa innostaa hänet kirjoittamaan
asiasta omassa blogissaan. Näet häntä
varmaan ainakin eduskuntaryhmänne
kokouksissa.
Voisit myös asioista paremmin perillä
olevana kertoa Braxille sähköisen
äänestyksen vaaroista. Hän pitää niitä
tällä hetkellä lähinnä Scifinä:
http://www.effi.org/blog/kai-2008-09-04.
html
Braxin omaa blogia ei voi kommentoida ja
yleisesti kansanedustajille lähetetyt
mailit menevät johonkin sellaiseen
sähköiseen uurnaan, josta niitä ei heti
löydy.
(4.9.2008 16.32)
Minuakin on eniten mietityttänyt juuri
tuo "miksi" -kysymys. Eli miksi Suomeen
pitää saada äänestyssysteemi, mikä ei
millään tavalla ole parempi kuin
olemassa oleva ja selvästikkin joiltain
osin huonompi. Kotiäänestyksessä olisi
etuna helppous, mutta toisaalta
haittojakin tulisi lisää (mahdollisuus
äänen myymiseen tai painostukseen jne).
Voisitko sinä kysäistä tämän
miksi-kysymyksen Tuija Braxilta (joka
oikeusministerinä hanketta ajaa) tai
vaikkapa innostaa hänet kirjoittamaan
asiasta omassa blogissaan. Näet häntä
varmaan ainakin eduskuntaryhmänne
kokouksissa.
Voisit myös asioista paremmin perillä
olevana kertoa Braxille sähköisen
äänestyksen vaaroista. Hän pitää niitä
tällä hetkellä lähinnä Scifinä:
http://www.effi.org/blog/kai-2008-09-04.
html
Braxin omaa blogia ei voi kommentoida ja
yleisesti kansanedustajille lähetetyt
mailit menevät johonkin sellaiseen
sähköiseen uurnaan, josta niitä ei heti
löydy.
_r2_ (4.9.2008 16.34)
Joo, ja Tuija "scifi" Brax voisi myös
kommentoida Ohion äänestyskoneisiin
liittyviä rikostutkintoja
(Ohio voting machines confiscated in
criminal investigation, The Register
18.3.2008,
http://www.theregister.co.uk/2008/03/18/
ohio_e_voting_machines_confiscated/)
Eletäänkö Ohiossa jotain scifisatua?
Jukka Kohonen (4.9.2008 16.42)
Itse asiassa kun kaivoi hieman, niin
Tuija Brax oli vastannut tuohon miksi
kysymykseen Voima-lehdelle antamassaan
haastattelussa:
----
2. Mitkä ovat Teidän mielestänne
sähköisen äänestämisen edut
perinteiseen verrattuna?
Sähköisellä äänestämisellä voidaan
nopeuttaa äänestysmenettelyä, parantaa
vaalivarmuutta, vähentää viranomaistyötä
ja säästää kustannuksia. Aikanaan
voisi olla mahdollista liittää
sähköiseen äänestämiseen myös vaalien
yhteydesä toimitettavia
kansanäänestyksiä, joiden toimittaminen
olisi
perinteisellä tavalla hankalaa ja
kallista.
http://www.tuijabrax.fi/?p=77
-----
Jotkut pointit olivat ihan ymmärrettäviä
(kuten että sitten tulevaisuudessa
voitaisiin ehkä toteuttaa
monimutkaisempia äänestyksiä, jenkkilän
kissanristiäisvaalien tyyliin), mutta
tuota kustannusten vähnemistä en kyllä
osta.
Onko todellakin näin, että TietoEnatorin
systeemi tulee halvemmaksi kuin 5
miljoonaa paperilappua ja joitakin
kymmeniä tuhansia kyniä? Henkilökuntaa
(joka kai koostuu pääosin
vapaaehtoisista puolueaktiiveista) kai
tarvittaisiin saman verran.
Jos nyt yhtään arvioi kansallisen
äänestyskoneiston hintaa, pelkkiin
koneisiin luulisi uppoavan useampi
miljoona. Ja jos ne ovat vähänkään
niinkuin normaalit tietokoneet, niin ne
pitää uusia vähintään kerran neljässä
vuodessa.
Ja kyllähän minä tiedän / tiesin, että
Brax ei tätä ole itse keksinyt vaan
homma on peritty edelliseltä
hallitukselta. Toivottavasti häneltä
löytyy tarvittaessa rohkeutta vetää
töpseli seinästä kokeiluvaiheen jälkeen,
jos edut eivät selvästi ylitä haittoja.
_r2_ (4.9.2008 23.18)
Minusta asia on täysin yksikäsitteinen:
sähköiseen äänestykseen ei voi luottaa,
ei koskaan, ei missään. Perinteinen
äänestysuurna on niin yksinkertainen
laite, että voin välittömästi nähdä
miten se toimii ja ennen kaikkea sen,
ettei se kykene muuttamaan, poistamaan
tai lisäämään sisällään olevia
äänestyslipukkeita. Sähköinen
äänestyslaite sen sijaan pystyy aina
tekemään näistä minkä tahansa - itse
asiassa sen täytyy pystyä, koska laite
itse on se, joka äänestää, mahdollisesti
sitä käyttävien ihmisten toiveita
noudattaen, mahdollisesti ei. Mikään,
edes lähdekoodin läpikäyminen, ei voi
vakuuttaa minua siitä, että
äänestyslaite toimii oikein, koska on
mahdotonta tietää, mitä *muuta* sen
lisäksi kyseisessä laitteessa pyörii.
Täyssähköiseen järjestelmään siirtyminen
olisi minun silmissäni täsmälleen sama
asia kuin demokratian mitätöiminen, ja
ainoiksi vaihtoehdoiksi jäisi äänestää
jaloillaan tai alkaa puuhata
vallankumousta.
Teemu Mäkinen (5.9.2008 08.30)
"Mikään, edes lähdekoodin läpikäyminen,
ei voi vakuuttaa minua siitä, että
äänestyslaite toimii oikein, koska on
mahdotonta tietää, mitä *muuta* sen
lisäksi kyseisessä laitteessa pyörii."
No, teoriassahan voitaisiin käydä läpi
*kaikki* koneessa pyörivä ohjelmisto.
Teoriassa.
Pelkän lähdekoodin auditoinnin
rajallisuudesta ks. (Unixin kehittäjänä
tunnetun) Ken Thompsonin klassinen
takaovi jo 1980-luvulta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Takaovi_(ti
etotekniikka)
http://en.wikipedia.org/wiki/Thompson_ha
ck#Reflections_on_Trusting_Trust
Jukka Kohonen (5.9.2008 09.37)
"Minusta asia on täysin
yksikäsitteinen:
sähköiseen äänestykseen ei voi luottaa,
ei koskaan, ei missään. Perinteinen
äänestysuurna on niin yksinkertainen
laite, että[...]"
Minä myös pidän erityisesti
KISS-periaatteesta (Keep It Simple
Stupid) ja että siitä pidetään kiinni
kun vastataan kysymykseen "miksi?".
KISS-periaatteen toteuttaminen on vain
käytännössä osoittautunut äärimmäisen
vaikeaksi - paljon vaikeammaksi kuin on
aikaansaada monimutkaisuutta,
vaikeaselkoisuutta ja
läpinäkymättömyyttä.
Minun puolesta käytetään ja kehitetään
vain tietojärjestelmiä ja
sulautettujajärjestelmiä (mm.
sairaalatietojärjestelmät,
elintoimintojen valvonta,
lääkeannostelijat yms.), joiden oikea
toiminta on ihmishengelle vielä
kriittisempää ja arkipäiväisempää kuin
demokratian ytimessä oleva
äänestysjärjestelmä.
Ei kiitos "Sampo Pankkeja"
äänestämiseen. Olen muuten rauhallinen
ja rauhaa rakastava, mutta äänestyksen
virheistä palaisi pinna varmuudella.
Otin jo kierroksia Tarja Gronberg:in ja
Gronbergia äänestäneiden
pohjois-karjalaisten puolesta, kun
Gronbergin äänimäärällä ei tullut
valituksi mutta sellainen suuresti
väheksymäni poliitikko kuin Jan
Vapaavuori tuli valituksi vain vajaalla
1/3 Gronbergin äänimäärästä. Ja tämä
vain sen takia, että Vapaavuori oli
"oikeasta" vaalipiiristä ja sai imua
saman puolueen ääniharavilta. Useat
ääniharavia äänestäneet eivät varmasti
äänestäneet Vapaavuorta vaikka
mahdollisesti äänestivätkin Kokoomusta.
No loppuhyvin kaikki hyvin Gronberg ja
Vapaavuori istuvat nyt ministereinä,
mutta EI ääntenlaskennan
demokraattisuuden johdosta. Paukkuja
pitäisi käyttää tähän eikä sähköiseen
äänestämiseen.
Erkki Lintunen (5.9.2008 18.46)
Monimutkaiset äänestyksethän voitaisiin
helposti hoitaa useammilla lipukkeilla,
jotka sitten annettaisiin *peräkkäin*.
Näin ne voitaisiin helposti laskea ja
käsitellä erikseen myös käsin.
Monimutkaisempaa aikaisempaan
paperiäänestykseen verrattuna? Kyllä.
Kalliimpaa? Moninkertaisesti lipukkeita
ja mahdollista tuntipalkkaa, ei muuten.
Vaan kertokaapa mikseivät vaalit saisi
olla ns. kalliit? Miksi demokratian
tärkeimmästä instituutiosta pitäisi olla
säästämässä? Eikös nimenomaan kaikki
muut julkiset kulut (mukaanlukien
edustajien palkat) pitäisi olla ensin
säästökohteina?
(6.9.2008 21.45)
Ensin voisi keskittyä vain jo siihen,
onko viisasta sallia
äänestysjärjestelmään
liikesalaisuuksia?
On jo erittäin kummallista, että asiaa
valmistelevat virkamiehet, joiden nyt
luulisi olevan demokratian toteutumisen
asiantuntijoita, sallivat
äänestysjärjestelmään liikesalaisuudet.
Kuvitellaan, että nykyinen
äänestysjärjestelmämme olisi jonkin
yrityksen liikesalaisuus - tai edes osia
äänestysjärjestelyistä. Kuinka
äänestyspalvelutuottaja toimii, kun
ääntenlaskenta pitää tehdä useita
kertoja ja vie vaalien palvelutuotannon
tappiolliseksi? Haluammeko todellakin
alistaa äänestämisen taloudellisen
voiton tavoittelulle? Miltä kuulostaisi,
kun oikeusministeriö ulkoistaisi vaalit
Suomen Vaalit Oy:lle?
Kun puhutaan luottamuksesta ja
luottamuksen ylläpitämisestä
yritystoiminnassa, on tapana ollut
peitellä mahdollisimman tehokkaasti
seikkoja, jotka heikentävät luottamusta.
Eli suljetun äänestysjärjestelmän
puutteita tullaan piilottamaan, jotta
luottamus siihen ei vaarannu.
Jo liikesalaisuuden olemassa oloa ja
yrityselämän (ja virkakoneistonkin)
toimintatapoja luottamuksen
ylläpitämisessä sopii pohtia paljon
ennenkuin mennään edes teknisiin
haasteisiin sähköisessä
äänestämisessä.
Erkki Lintunen (7.9.2008 13.10)
Edellisessä kommentissa piti olla
viittaus Effin tiedotteeseen
liikesailaisuuksista. Tässä toinen
yritys, josko blogikommentointi ei nyt
hukkaisi linkkiä.