Korkein hallinto-oikeus päätti sitten lopulta määrätä kunnallisvaalit uusittavaksi Kauniaisissa, Karkkilassa ja Vihdissä, sähköisen äänestyksen kokeilukunnissa. Helpotuksen huokaus!
Helsingin hallinto-oikeuden taannoinen päätös hylätä sähköisestä äänestyksestä tehdyt valitukset järkytti uskoani suomalaiseen demokratiaan. Sen viesti oli, ettei jokainen ääni olekaan tärkeä, että on ihan ok, että 232 ääntä menee hukkaan.
Nyt KHO palautti tuon uskon.
Joka tapauksessa sähköisen äänestyksen kokeilu liittää viime kunnallisvaalit pitkään listaan sähköiseen äänestykseen eri puolilla maailmaa liittyneitä sotkuja ja skandaaleja. On sinänsä helppo ymmärtää, miksi sähköinen äänestäminen houkutteli poliitikkoja ja virkamiehiä. Onhan se niin noloa, että itseään tietoyhteiskunnan edelläkävijäksi tituleeraavassa Suomessa äänestetään kynällä ja paperilla. Ja äänten laskeminenkin kestää monta tuntia.
Siinä ei tietotekniikka-alan asiantuntijoiden esittämä kritiikki paljon painanut. Kyllähän Suomessa osataan tehdä luotettava ja virheetön järjestelmä, vaikka siinä oltaisiin muualla epäonnistuttu. Olisi ehkä kannattanut googlata hakusanoilla ”electronic voting scandal” ennen lopullisen päätöksen tekemistä.
No, nyt sitä kaivattua kansainvälistä huomiota tuli, mutta vähän toisenlaista kuin yritettiin.
Sitä ei myöskään ymmärretty, miten raskas, kallis ja pitkä prosessi kohtuullisen luotettavan sähköisen äänestysjärjestelmän kehittäminen on. Eikä siltikään koskaan voi olla täysin varma, ettei niin monimutkaiseen järjestelmään olisi unohtunut yhtä heikkoa kohtaa. Tämä on nähty niin monessa tietojärjestelmähankkeessa, että sen luulisi olevan jo yleissivistystä.
Tässä kohtaa pitäisi tietysti paukuttaa henkseleitä ja myhäillä: ”mitäsminäsanoin”. Mutta ei tässä voi syyttää kuin itseään, etten osannut vääntää asiaani vielä paksummasta rautakangesta. Jos viesti on oikea eikä sitä kuulla, vika on viestin viejässä.
Parannettavaa on toki myös suomalaisessa hallintokulttuurissa. Meillä on paha tapa hirttäytyä tehtyihin päätöksiin, jopa edellisellä vaalikaudella tehtyihin päätöksiin. Viedä ne loppuun päätöksen jälkeen esitetystä kritiikistä huolimatta.
Joka tapauksessa, vaikka prosessi ei mennyt ihan niin tyylikkäästi kuin olisi ollut suotavaa, loppu hyvin kaikki hyvin. Tämän korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen naiveinkaan teknologiaoptimisti1) ei kehtaa ainakaan kymmeneen vuoteen ehdottaa Suomeen sähköisiä vaaleja.
Ehkä sitten kymmenen vuoden kuluttua äänestysteknologia on kehittynyt niin pitkälle, että siihen voi luottaa. Tai sitten meidän teknologinen yleissivistyksemme on ehtinyt kymmenessä vuodessa kehittyä niin pitkälle, että ymmärrämme, mihin tarkoituksiin tietotekniikkaa kannattaa ja pitää käyttää ja mihin se ei missään tapauksessa sovellu.
Ehkä tämän oli pakko mennä näin. Jos sähköisen äänestyksen kokeilussa ei olisi tapahtunut jotain näin radikaalia mokaa, sitä oltaisiin todennäköisesti esitetty käytettäväksi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa koko maassa. Ja sen esityksen torppaaminen olisi ollut hyvin hyvin vaikeaa. ___
1) Olen itsekin teknologiaoptimisti, mutta en ihan niin naiivi, että en näkisi sähköisen äänestyksen ongelmia. ___
On se hyvä että se meni näin. On parempi
että järjestelmässä oli selvästi
nähtävissä oleva ongelma, kuin että
piilossa oleva laskuvirhe joka sitten
olisi vaikkapa valinnut seuraavan
presidentin, presidentinvaalit kun
tuppaavat Suomessa olemaan hyvin
tiukkoja.
Jari Arkko (9.4.2009 13.28)
Itse en ole niin vaatimaton ja
hyväsydäminen ihminen etten nauraisi
räkäisesti ja hekottelisi että mitäs
minä sanoin kun jokin asia menee
ennustamallani tavalla metsään.
Nimittäin kun aikanaan vouhotettiin
siitä ettei sähköistä äänestämistä pidä
missään tapauksessa alkaa kokeilemaan
totesin että kokeilussa ei ole mitään
vikaa, sillä siinä voi hyvin käydä sillä
lailla että kokeilu menee niin pahasti
pieleen että koko ideasta joudutaan
luopumaan.
Niin että hääh häh häh hää.
Ja jos kokeilu olisi hoidettu järkevästi
niin olisi mobilisoitu muutama sata
varus- ja siviilipalvelusmiestä
leikkivaaleihin eikä lähdetty suoraan
kokeilemaan oikeita vaaleja. Kukas
nimittäin nyt korvaa puolueille ja
ehdokkaille vaalikampanjoinnista
aiheutuneet kustannukset. Kampanjointi
ei ole halpaa, ja sillä edellisellä
kampanjalla ei enää tässä vaiheessa
tehdä paljoa. Aikaa on kulunut ja
tilanne muuttunut.
Tommi Koivula (9.4.2009 13.48)
Suomalaiseen luotettavuuteen ja
virheettömyyteen törmää usein myös
keskusteltaessa ydinvoimasta.
vhy (9.4.2009 15.41)
Hyvä kirjoitus Jyrki, mutta todellista
ongelmaa sivusit valitettavasti vain
ohimennen. Kyseessä on tietenkin Suomen
läpimätä ja korruptoitunut
oikeusjärjestelmä, jonka poliittisia
asioita koskevat oikeudenkäynnyt on
kaikki etukäteen järjestettyjä.
Varsinkin käräjäoikeuksien kohdalla
voidaan puhua jo niin laajalle
levinneestä ja saastaisesta syövästä,
että ilman perusteellista
oikeusjärjestelmän remonttia ollaan
saman menon vielä vähän aikaan jatkuessa
totalitaaristen ja diktatuuristen
valtioiden oikeuskäytännön tasolla.
Otamme kaksi esimerkkiä, jotka ovat toki
itsessään yksittäistapauksia, mutta
antavat erinomaisesti osviittaa siitä,
ettei Suomi voi yhdenkään tällaisen
tapauksen toteutuessa kutsua itseään
oikeusvaltioksi. Muistutuksena
sivistyneen oikeusjärjestelmän ehkä
tärkein periaate: syyttömyysolettama,
että kaikki ovat syyttömiä kunnes toisin
todistetaan. Kenenkään ei tarvitse siis
todistaa syyttömyyttään kuten joissain
diktatuureissa.
1) Suomalainen mies tuomitaan
pankkiryöstöstä. Ryöstösaalis jää
kateisiin eikä suomalaismiehen
syyllisyydestä ole mitään konkreettista
näyttöä. Pankin vartijan sen sijaan
ryöstetyn pankin riistokapitalistiset
saastajohtajat olivat lahjoneet
todistamaan, että syytetyn
suomalaismiehen kävelytyyli oli
samanlainen kuin ryöstäjän.
Suomalaismiehen syyttömyyden puolesta
sen sijaan puhui se seikka, että pankin
virkailijoiden mielestä ryöstäjä oli
selvästi eri pituinen kuin (naamiota
käyttänyt) ryöstäjä. Pituuttaan ihminen
ei voi millään huomaamattomalla tavalla
muuttaa eikä varsinkaan pidemmästä
lyhyemmäksi kuten tässä tapauksessa
syytetyn suomalaismiehen olisi pitänyt.
Sivistyneessä oikeusjärjestelmässä
naurettavalta kuulostavan kävelytyylin
analyysin ei olisi pitänyt painaa
paskaakaan selkeä fyysisen ja
konkreettisen vastanäytön eli pituuseron
rinnalla. Terve maalaisjärki oli kovin
kaukana kun tuomio kuitenkin tuli eikä
se mihinkään korkeammissa oikeusasteissa
muuttunut. Suomalaismies istui linnassa
seitsemän vuotta syyttömänä tuomionsa
loppuun asti. Sitten virolaismies
tunnusti ryöstön, osoitti saaliin
kätköpaikan ja oli täsmälleen oikean
pituinen ryöstäjäksi. Syytön mies
menetti vapautensa seitsemäksi vuodeksi
eikä saanut tästä edes Suomen
sivistyneeltä pidetyltä
oikeusjärjestelmältä korvauksia? Voiko
seitsemää perusteettomasti menetettyä
vapauden vuotta millään edes
korvatakaan? Jokainen voi miettiä tätä
omalla kohdallaan.
2) Tähän liittyy kaksi oikeusjuttua,
joiden ristiriitaisuus on niiden
identtisyyden vuoksi olennainen seikka.
Ahvenanmaalainen mies on syytettynä
oikeudessa seksuaalisesta häirinnästä.
Mies kiistää syytteet. Näyttö perustuu
vain ja ainoastaan kahden asianomistajan
todistukseen. Tapaus on tietenkin
erittäin valitettava ja ikävä, jos
asianomistajien kertomukset pitävät
paikkansa mutta ketään ei voida tämän
perusteella tietenkään tuomita, koska
kuka tahansa voi väittää mitä tahansa.
Sivistyneessä oikeusjärjestelmässä
kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä,
ja oikeus puolueeton - tämän vuoksi
oikeutta usein symbolisoidaan henkilöllä
joka punnitsee vaa'alla
oikeudenmukaisuutta silmät sidottuina -
ja syytetyn sana kumoaa asianomistajien
sanan. Vaaka on tasapainossa. Kyse on
täysin johdonmukaisesta ja perustellusta
asiasta. Ahvenanmaalaismiestä ei
käräjäoikeus sitten tuominnutkaan.
Katsotaanpa sitten, miten poliittinen
paine vaikuttaa vastaavanlaiseen
tapauksen. Se heittääkin häränpyllyt,
parit voltit ja muutamat kiepit. Ja
paljon muutakin, kun tuomiovallan
käyttöön sotkeutuu ruotsinmielisten
tahojen saastainen, aitojen suomalaisten
selkänahoista orjuutuksella revitty
veriraha. Suomenruotsalainen Richard
Järnefelt sai täysin edellä kuvatun
kaltaisen syytteen seksuaalisesta
häirinnästä. Asianomistaja oli tosi
kummallisesti tehnyt rikosilmoituksen
vasta kuukauden kuluttua ilmoitetun
rikoksen ajankohdasta luultavasti sen
takia, että ruotsinmielisillä tahoilla
on tunnetun hitaan järjenjuoksunsa takia
(suomenruotsalaiset saivat
suomenkielisiä heikommat pisteet
kansainvälisissä oppimistuloksia
mittaavissa PISA-testeissä
suomenkielisiä heikommat pisteet)
kestänyt noin kauan juonitella ja
järjestellä alhaista valhettaan ja
kotiuttaa käräjäoikeuden voitelemiseksi
tarvittavat varat veroparatiiseista
useiden välityspankkien kautta Suomeen.
Richard Järnefelt on joutunut Suomessa
riehuvien maanpetturillisten
ruotsinmielisten tahojen hampaisiin,
koska on täysin perustellusti vaatinut
pakkoruotsin lakkauttamista sekä
kritisoinut idioottimaista
"kaksikielisyyttä".
Näyttö perustui taas vain ja ainoastaan
asianomistajan todistukseen. Syytetty
itse kiistää syyllisyytensä.
Ruotsinmieliset tahot kiristävät ja
lahjovat armottomasti, oikeuttavat
sivistyneen oikeusjärjestelmän
ylikävelemisen RKP:n henkisen isän Axel
Olof Freudenthalin sairaan rasistisilla
opeilla ruotsinkielisten
ylempirotuisuudesta ja
korkeampiälyisyydestä. Tuomio tulee
räikeästi sivistyneen oikeusjärjestelmän
periaatteiden vastaisesti.
Ruotsinmieliset tahot ovat tosin
harrastaneet sisäsiittoisuutta
rannikoillaan niin kauan, etteivät
tajua, ettei tuomio ole lainvoimainen
ennen kuin kaikki valitusoikeudet
ylempiin oikeusasteisiin on käyty läpi.
Hovioikeus tietenkin kumoaa täysin
perustellusti tuomion.
Mitä näistä opimme? Lukekaapa vallan
kolmijako -opista, jos yhteiskuntaopin
tunnit ovat siltä osin jääneet väliin:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vallan_kolm
ijako_-oppi
|-|3nr1--T (9.4.2009 21.57)
Omakin luottamukseni suomalaiseen
demokratiaan ja oikeusjärjestelmään oli
niin heikko, että olin aivan varma, että
KHO siunaa aikaisemman hallinto oikeuden
päätöksen, jossa pelkkä otos äänistä
olisi riittänyt.
Mutta KHO teki sittenkin oikean
ratkaisun ja Suomen demokratia ei
olekkaan ihan täysi vitsi, vaan jokainen
ääni tulee sittenkin laskea.
Ei pidä kuitenkaan unohtaa epäkohtia
kuten pakktotyölait (joita on
pääministeritasolla sanonottu
käytännöksi), syytteitä mielipiteiden
ilmaisemisesta ja hallituksen politiikan
kritisoinnista, viranomaisten
lainvastaista toimintaa (varsinkin
kunnissa, mm. pätkätyöt olemattomien
projektien varjolla), lex karpelat ja
nokiat, globaalit nettifiltterit
(tyyliin Kiina), jne., vaan näitä
epäkohtia tulee edelleen tuoda esille.
Ari Heikkinen (9.4.2009 23.36)
Kiitokset sinulle Jyrki että edes yritit
puhua Eduskuntatasolla järkeä niinhin
umpiluisiin päihin. Uskon että se on
hyvin tympiinnyttävää ja rasittavaa
touhua mutta jonkun sitä on tehtävä.
Nämä asiat ovat yksinkertaisesti niin
tärkeitä ettei niitä saisi hoitaa miten
sattuu.
Kiitokset myös Effille joka oli mukana
tekemässä käytännön työtä valiusten
vetämisessä. Vaikka jotkut näkevät
heidät (ja myös sinut) syyliseksi tähän
sotkuun, on tosiasia kuminkin nin että
jonkun on pakko ainakin yrittää pitää
asioita jonkinlaisessa järjellisessä
ojennuksessa.
Uskallatko ottaa Jyrki kantaa siihen
että onko tässä jo pikkuhiljaa aika
vaihtaa vastuullilsia siellä valtion ja
eduskunnan tasolla. Siis näitä eritason
kämmellyksiä ja kyseenalaisuuksia on
päätetty ja toteutettu ainakin minun
mielestäni ihan liikaa. Jonkun kai
pitäisi ottaa hieman vastuutakin
välillä? Kai?
Yksi vihreitä äänestänyt kansalainen, (10.4.2009 01.27)
Tilanne ei ole millään tavalla ohi.
Sähköisen äänestämisen junttamiehet ovat
jo uudestaan liikkeellä Hesarin
pääkirjoitussivulla.
Nörttiasenne on politiikassa varma tapa
hävitä. Tämä tapahtuu yhä uudelleen ja
uudelleen. Joku asiantuntija kertoo
hyvin perustellun mielipiteensä ja
aidosti olettaa, että politiikassa se
voittaa, jolla on parhaat perustelut.
Politiikka ei kuitenkaan toimi niin,
vaan ENEMMISTÖ ratkaisee, olkoon tuo
ENEMMISTÖ kuinka typerä tahansa. Ei siis
tule pyrkiä mihinkään moraaliseen
voittoon tai yleviin perusteluihin vaan
ENEMMISTÖN tuen saavuttamiseen.
Sähköisen äänestämisen kriitikoilla ei
missään nimessä vielä ole poliittisen
ENEMMISTÖN tukea.
nörttipetteri (10.4.2009 09.51)
Hesarin pääkirjoitus oli tosiaan
yllättävä. Siinä oletettiin, että tässä
oli kyse yksittäistapauksesta eikä
sähköiseen äänestykseen yleisellä
tasolla liittyvistä ongelmista.
Kokemuksia maailmalta kannattaa tosiaan
googlata ennen kuin ottaa asiaan kantaa
puolesta tai vastaan.
Jyrki J.J. Kasvi (10.4.2009 11.13)
Jyrki perkele! Nyt pää pois sieltä
idealistisesta nörttipilvestä ja jotain
jalkakontaktia maanpintaan.
Sähköisen äänestämisen toteuttaminen
olisi mahdollisesti vuosikymmeniä
tuottava lypsylehmä järjestelmän
koodanneelle firmalle. Sellaisista
rahasummista ei luovuta noin vaan,
pelkästään yhden KHO:n päätöksen takia.
Hommaa niitä taivuteltavia rautakankia
iso varasto. Tulet niitä vielä monta
kertaa tarvitsemaan.
nörttipetteri (10.4.2009 14.12)
Sähköistä äänestystä juntataan kuulemma
Aamulehden pääkirjoituksessakin. Mikään
ei ole ohi.
ap (10.4.2009 14.45)
Pitäisiköhän Aamulehden
pääkirjoitukselle itkeä vai nauraa?
Tässä suora sitaatti: "-- miten kummassa
tietotekniikan mallimaassa voidaan
munata niinkin yksinkertainen asia kuin
sähköinen äänestäminen, joka vähemmän
kehittyneissäkin maissa on saatu
toimimaan moitteettomasti."
Tekisi mieli kirjoittaa vastine
mielipidesivuille, mutta tämä ei ole
ihan ydinosaamistani, vaikka tekniikan
alalla työskentelenkin.
Riitta (10.4.2009 14.51)
Ehkä Aamulehti on järjestänyt etsi 10
virhettä kilpailun pääkirjoituksestaan.
Braxia on turha syyttää kokeilusta, joka
on laitettu alulle aiemmin. Toki hän
lausui pari typerää lausuntoa muttei
sillä perusteella Suomessa eroteta
ministerejä. Taitavasti on käännetty
tämäkin asia vihreitä vastaan.
vhy (10.4.2009 18.05)
Minusta Braxia on tosiaan ihan turha
vaatia eroamaan. Kokeilu on tehty ja se
omalla tavallaan onnistui: nyt
jokaiselle asioista jotain ymmärtävälle
pitäisi olla hyvin selvää, että
sähköinen äänestys ei ole vaihtoehto.
Brax tuntuu tämän ainakin ymmärtävän,
samaa ei voi sanoa Aamulehden
päätoimittajasta, ei ilmeisesti
Hesarinkaan (en ole Hesaria käsiini
saanut). Alan asiantuntijoille kokeilun
lopputulos ei tullut yllätyksenä, mutta
ymmärrän hyvin, että toisen alan
ihminen, esimerkiksi juristi, ei tiedä,
miten monimutkaisia päällepäin
yksinkertaiset ohjelmistot ovat. Siinä
se ministerin osaaminen sitten
punnitaan, että osaako vetää näin
päättyneestä kokeilusta oikeat
johtopäätökset. Brax tuntuu osaavan.
Riitta (10.4.2009 20.02)
Lyhyeltä tai tarkoitushakuiselta
vaikuttaa Riitan poliittinen muisti. Ei
tätä asiaa alistaa Vihreiden lyhyen
tähtäimen puoluepoliittisille eduille.
Muistutus viime syksyn keskustelusta:
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Oi
keusministeri+Brax+kiist%C3%A4%C3%A4+s%C
3%A4hk%C3%B6isen+%C3%A4%C3%A4nestyksen+u
hat/1135239194037
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/34288-mi
nisteri-braxin-sci-fi-kommentti-suututta
a
Suomeen tullaan vielä väkisin
rakentamaan sähköinen äänestys, sitä
junttaamassa on niin paljon
vaikutusvaltaisia tahoja.
Ville (11.4.2009 14.56)
Kyllä minä Braxin ajattelemattomat ja
asiantuntemattomat (luetaan "typerät")
lausunnot hyvin muistan ja tuskin niitä
monikaan tätä lukeva on unohtanut.
Viimeisin lukemani lausunto on kuitenkin
ollut, että tätä kokeilua ei enää
jatketa. Se riittää minulle.
Uskoisin, että muilla politiikan
osa-alueilla, esimerkiksi
sosiaalipolitiikassa, asioista jotain
ymmärtävät joutuvat yhtä lailla
tuskailemaan poliitikkojen ja median
asiantuntemattomuutta ja päätösten
tekemistä fiilispohjalta.
Riitta (11.4.2009 18.18)
Helsingin sanomien pääkirjoituksen on
kirjoittanut henkilö, jolla ei ole
mitään hajua koko asiasta.
Tämä siksi, että siinä verrataan
rahaliikennettä ja sähköistä
äänestysjärjestelmää, vaikka niissä on
_täysin päinvastaiset_ vaatimukset.
Rahaliikenne perustuu siihen, että
jokaisesta tapahtumasta pidetään niin
paljon lokia, että vuosienkin päästä on
mahdollista selvittää kuka teki mitä ja
milloin.
Sähköisessä äänestysjärjestelmässä ei
voi pitää muuta tietoa kuin sen, onko
henkilö äänestänyt vai ei ja jos on
milloin.
Mitään muuta lokia ei voi pitää.
Pelkästään tämän perusteella pitäisi
silti varmistaa vaalisalaisuus ja äänten
määrät luotettavasti niin, ettei
hyökkääjä voi muuttaa äänestystulosta
jälkeenpäin.
Rahaliikenteessä tämä tarkoittaisi sitä,
että ainut jälki mitä mistä tahansa
tapahtumasta jäisi olisi tyyliin
"henkilö on tehnyt jotain" ja päiväys.
Silti hesarissa perustellaan
äänestysjärjestelmän luotettavuutta
rahaliikenteen luotettavuudella, mikä on
täysin älytöntä.
Ari Heikkinen (12.4.2009 00.05)
"Suomalaiseen luotettavuuteen ja
virheettömyyteen törmää usein myös
keskusteltaessa ydinvoimasta. "
Pikku ero sähköiseen äänestykseen, josta
on huonoja kokemuksia ympäri maailmaa,
on se, että ydinvoimasta on hyviä
kokemuksia ympäri maailmaa.
Suomalaisen ydinvoiman luotettavuuttakin
on kehuttu lähinnä vain vertaamalla
tiettyyn neuvostoliittolaiseen reaktori
tyyppiin, joka on vaarallisempi kuin
yleisesti käytössä olevat.
Eli ydinvoima on turvallista kaikkialla,
_myös_ Suomessa.
jaska (12.4.2009 02.28)
Älkää vielä huolestuko vaikka sähköisen
äänestyksen perään vielä kailotetaankin.
Tämän oikeuden päätöksen jälkeen on
kuitenkin vahvistettu se, että
järjestelmän puutteista johtuvat
virheäänet ovat peruste vaalien
uusimiseen. Ja kun kukaan tuskin haluaa
joutua uusien vaalien maksumieheksi niin
näitä kokeiluja tuskin ryhdytään
jatkossa kovin kevyesti tekemään.
Sitä paitsi ei sähköinen äänestäminen
ole pelkästään huono juttu.
Vaalipaikalla suoritettava sähköinen
äänestys nyt on melko hölmö idea koska
sillä ei saada äänestystapahtumaan
juurikaan lisäarvoa mutta sitäkin
enemmän potentiaalisia ongelmia. Mutta
jos puhutaan etänä suoritettavasta
sähköisestä äänestyksestä, niin se olisi
varsinkin liikuntarajoitteisten ihmisten
kannalta pelkästään hyvä juttu. Ja juuri
jälkimmäisen kaltaisista kokeiluistahan
ne positiiviset uutiset ovat yleensä
kuuluneet.
Eli ei se ole pelkästään huono juttu
että sähköistä äänestämistä pidetään yhä
pöydän kulmalla, mutta siitä pitäisi
etsiä sellaisia sovelluksia joista on
oikeasti hyötyäkin eikä ryhtyä
sähköistämään pelkän sähköistyksen
takia.
Ei se sähkö nimittäin mikään itseisarvo
ole. Sähköllä toimiva ompelukone
sisältää kyllä etuja poljettavaan
malliin verrattuna, mutta sähköllä
toimiville kumisaappaille on hankalampi
keksiä hyödyllistä käyttöä.
Tommi Koivula (14.4.2009 11.57)
Hieman tämä homma epäilytti. Ei
pelkästään teknisesti vaan myös siksi,
että se saattaa myös pelottaa vanhoja
äänestäjiä ja siksi olla
epädemokraattinen ratkaisu.
Toisaalta miettikääpä jotain vähemmän
demokraattista maata, jossa tällaisella
systeemillä vaalien tulosten
korjaileminen on paljon helmpompaa.
Miten vaalilautakunta pystyy valvomaan
muutamaa maksettua bittinikkaria.
Ja hupaisin juttu on se, että kolmessa
kunnassa on edessä melkoinen
demokratiasirkus, josta on juttua
seuraavassa
http://www.pahkailija.fi/index.php/kunna
n-kuumat-perunat/kummallinen-kuntahallin
to/827-kunnallisvaalit-etuajassa
