Hyvä vappuväki, poliittiseen väriin katsomatta
Kuukausi sitten tämän vappupuheen suunnittelu vaikeutui huomattavasti. Suomi muuttui yhdessä yössä ongelmien pesästä lähes ihanneyhteiskunnaksi.
Sitä se hallitukseen pääseminen entisen oppositiopuolueen kansanedustajalle teettää.
Ja jos jotain pielessä onkin, se on tietysti edellisen hallituksen vika. Ainakin viime hallitus syytti kaikesta edeltäjäänsä kolmen vuoden ajan. Ja sen jälkeen saatiinkin koko viime vuosi kuulla, että asia kuuluu seuraavalle hallitukselle. Siis tälle nykyiselle.
Jos jossain uskon ja toivon vihreiden tuovan uusia tuulia hallitustyöskentelyyn niin tässä. Että jokin asia on tämän nyt nimetyn hallituksen vastuulla, ei edellisen, eikä seuraavan.
Sillä vastuun paikkoja tällä hallituksella riittää. Ilmaston muutos, lapsiperheiden köyhyys, Itämeren rehevöityminen, väestön ikääntyminen. Kaikki ovat haasteita, joihin on tartuttava viimeistään nyt. Tai oikeastaan niille olisi pitänyt tehdä jotain jo vuosia sitten, mutta nyt mahdollisuuksien ikkunat ovat menossa kiinni.
Kaikki nämä ovat demokratialle hankalia kysymyksiä, sillä ne vaativat toimenpiteitä nyt, mutta joiden tulokset näkyvät vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Siksi tilanne onkin päässyt niin pahaksi. Poliitikot eivät ole luottaneet äänestäjiin vaan ovat pelänneet äänestäjien tuomiota seuraavissa vaaleissa … ja olleet piittaamatta omien lastenlastensa tuomiosta vuosikymmenten kuluttua.
###
Esimerkiksi ilmaston muutos alkaa pian ruokkia itse itseään. Pian kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ei enää edes hidasta ilmaston lämpenemistä, joka uhkaa romahduttaa koko länsimaisen sivistyksen. Mikä ei kaikkien mielestä olisi välttämättä edes kovin huono juttu.
Silti edelleen Suomesta löytyy poliitikkoja, joiden mielestä ilmastonmuutoksen torjunta ei saa rasittaa teollisuuden kilpailukykyä tai nostaa energian hintaa. Ainakaan Suomi ei saa heidän mielestään olla edelläkävijä päästöjä rajoittaessaan, vaan meidän on tupruteltava rauhassa kunnes myös Kiina, USA ja Intia sitoutuvat päästörajoitteisiin.
Mutta entä jos kaikki muut ajattelevat samalla tavalla? Eikä mitään tapahdu ennen kuin se mystinen "joku muu maa" päättää näyttää mallia.
Onneksi Tanska ja Ruotsi ovat päättäneet näyttää mallia.
Suomessa energiateollisuus väittää edelleen kirkkain silmin, että elintason nousu vaatii energian kulutuksen lisäämistä, että energian kulutuksen vähentäminen laskisi elintasoa. Mutta miksi näin ei ole tapahtunut Tanskassa tai Ruotsissa? Siksi, että siellä valtiovalta on rohjennut ajaa muutakin kuin energiayhtiöiden omistajien etuja ja kannustanut kansalaisia ja teollisuutta vähentämään energian kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä. Ja keinovalikoimassa on ollut paitsi porkkana myös keppi … ja tieto.
Esimerkiksi Ruotsissa laki määrää sähköyhtiön antamaan kuluttajalle reaaliaikaista tietoa kotinsa sähkön kulutuksesta. Kuluttaja näkee heti, miten vaikkapa ulkovalojen sammuttaminen tai tietokoneen päällä pito vaikuttaa sähkölaskuun. Suomessa sähköyhtiöiltä on saanut kulutustietoa parhaimmillaan parin kuukauden välein, ja asiakkaita on jopa kielletty asentamasta sulaketauluun omia mittareitaan.
Tähän olisi tarkoitus tällä hallituskaudella saada muutos, mutta kovan työn takana se on.
Ihmisten energiatietoisuuden paraneminen kun ei ole energiayhtiöiden etujen mukaista. Sillä energian kulutuksen lasku ei ole energiayhtiöiden etujen mukaista. Ja se on näkynyt Suomen energiapolitiikassa. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden syöttöhintatariffeja on vastustettu viimeiseen asti, vaikka … tai pitäisikö sanoa koska … syöttöhintatariffit on muualla todettu tehokkaimmaksi tavaksi edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Suomi onkin yksi Euroopan viimeisiä maita, joissa syöttöhintatariffeja ei käytetä … paitsi turpeelle.
Viime aikojen ydinvoimalapuheita kuunnellessa onkin alkanut tuntua siltä, että Suomesta yritetään tehdä Euroopan sähköparatiisi, johon energiasyöpön teollisuuden halutaan pakenevan muiden EU-maiden tiukempaa energiapolitiikkaa.
###
Suomella menee tällä hetkellä todella lujaa. Itse asiassa Suomen taloudella ei ole koskaan Suomen historian aikana mennyt näin hyvin. Jotkut taloustieteilijät ovat jo julkisuudessa epäilleet, pitävätkö vanhat talousteoriat enää ylipäätään paikkansa, sillä näin pitkään jatkuvan näin voimakkaan nousukauden ei teorioiden mukaan pitäisi oikeastaan olla edes mahdollista.
Ja siitä huolimatta meillä on Suomessa ryhmä, jonka asema on kurjistunut viime vuosina nopeasti. Luulisi, että kyse on jostain todella syrjitystä vähemmistöstä, mutta ei, kyse on suomalaisista lapsiperheistä. … Tai, ehkä he sitten ovat se Suomen todella syrjitty vähemmistö.
Sillä Suomessa on maailman vanhimmat äänestäjät. Viime vaaleissa Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, jossa äänestäjien keski-ikä oli yli 50 vuotta.
Demokratiassa valtaapitävät kumartavat äänestäjiä. Ja kun nuoret eivät äänestä, tulos on tämä.
Viimeisen kymmenen vuoden kuluessa suomalaisten lapsiperheiden köyhyys on kasvanut kaksi ja puolikertaiseksi. Lapsiperheiden osuus tulonjaosta on heikentynyt ja etenkin alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien lapsiperheiden osuus on kasvanut. Yksinhuoltajaperheistä lähes neljännes kuuluu alimpaan tulokymmenykseen. Lähes neljännes.
Ja lapsiperheiden ongelmat heijastuvat vuosikymmeniä tulevaisuuteen. Usein lasten ongelmat siirtyvät myös seuraaviin sukupolviin. Vaarana on lasten luokkayhteiskunta, jossa vähäosaisuus periytyy sukupolvelta toiselle yhtä varmasti kuin säädyt 1800-luvulla.
Siksi esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjattu äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen nostaminen työmarkkinatuen tasolle on niin välttämätöntä. Nykyäänhän työttömän päivärahat laskevat, jos hän saa lapsen ja jää äitiys- tai isyyslomalle.
Aivan hullua.
###
Itämeri on maailman saastunein meri. Me lillumme tällä hetkellä itse asiassa maailman suurimmassa jätevesialtaassa, jonka pohjassa on Euroopan suurin autiomaa, happikadon vuoksi täysin kuollut, elämästä vapaa alue.
Pietarin vesiklosetteja on tietysti helppo syyttää Itämeren tilasta, mutta valitettavasti tutkijat ovat sitä mieltä, että Suomen rannikkovesien rehevöityminen, tuo joka rannasta puskeva ruovikko on pääasiassa meidän suomalaisten omaa tekoa.
Meidän pelloiltamme valuu edelleen niihin vuosikymmenten ajan tungettua Kemiran ylijäämätuotantoa. Ylilannoitus oli vielä 1980-luvulla maan tapa, ja nyt nuo typet ja fosforit ovat maaperässä ja vesistöjen pohjissa, joista ne vähitellen kulkeutuvat Itämereen.
Voisi kuvitella, että nyt osattaisiin jo olla viisaampia, mutta ei. Esimerkiksi Kollajaan haluttaisiin rakentaa uusi tekojärvi vesivoimalan vesivarastoksi. Paikkana olisi entinen turvesuo. Aiemmista vastaavista hankkeista tiedetään, että turvesoille perustetuista tekojärvistä liukenee veteen runsaasti ravinteita … kasvihuonekaasu metaanista puhumattakaan. Nämä ravinteet pilaavat tekojärven alapuoliset vesistöt pitkäksi aikaa … ja päätyvät lopulta mereen.
Onneksi hallitusohjelmaan saatiin kirjaus, jonka mukaan Kollajaa suojelevaan vesilakiin ja koskiensuojelulakiin ei voida tehdä muutoksia kuin kaikkien hallituspuolueiden yhteisellä päätöksellä. Kollaja on siis turvassa ainakin seuraavat neljä vuotta.
###
Suomalaiset ikääntyvät nopeasti. Suuret ikäluokat eivät tehneet lapsia, ja heidän lapsensa tekivät lapsia vielä vähemmän. Oppilaitoksista valmistuu nykyään työelämään paljon vähemmän työntekijöitä kuin mitä poistuu eläkkeelle.
Työvoimapolitiikan haasteena ei olekaan enää työttömyys vaan työvoimapula. Monella paikkakunnalla tilanne on jo hälyttävä. Esimerkiksi leikkaussaleja on jouduttu sairaaloissa sulkemaan hoitajapulan vuoksi. Tuotantolaitoksia siirretään ulkomaille ei vain siksi, että siellä työ on halvempaa vaan siksi, että osaavaa työvoimaa ei Suomessa ole jatkossa enää saatavilla. Viiden psykiatrin hoitoyksikössä voi olla töissä yksi puolipäiväinen psykiatri, jonka työpäivä menee reseptien uusimiseen ja postittamiseen potilaille, jotka eivät näe lääkäriään yli vuoteen.
Enää huono vanhusten hoito tai hammaslääkäriin pääsyn lykkääntyminen ei aina johdukaan säästöistä vaan siitä, että työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole.
Mistä hoitohenkilökuntaa saadaan sitten kun suuret ikäluokat alkavat tarvita lähihoitoa? Kun kotona asuminen ei enää onnistu?
Syntyvyyden nostaminen ei tähän hätään enää auta. Vaikka ehkäisyvälineet kiellettäisiin koko maassa, siitä olisi apua vasta kuin 2030/40-lukujen taitteessa. Silloin kriisi alkaa olla jo ohi. Lapsiperheiden etuja olisi pitänyt parantaa jo 1980-luvulla, jotta siitä olisi nyt hyötyä.
Uusia suomalaisia saa nopeimmin ulkomailta, ja maahanmuuttajien määrää ollaankin hallitusohjelmassa kasvattamassa nopeasti. Valitettavasti siirtolaisuuskin auttaa vasta viiveellä, sillä maahanmuuttajilta vie vuosia kotoutua uuteen kotimaahansa. Poikkeuksena ovat opiskelijat, joiden on todettu sopeutuvan uuteen maahan nopeasti. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ollaankin nopeasti lisäämässä niin ammattioppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa kuin yliopistoissa.
Me todella tarvitsemme tähän maahan lisää työntekijöitä, ja nopeasti. Kenenkähän nämä ulkomaalaisten opiskelijoiden autoja polttavat lapualaiset ääliöt kuvittelevat hoitavan heidän vanhempiaan hoitokodissa?
###
Hallitusohjelmassa ei oteta kantaa yksittäisiin liikennehankkeisiin. Ainoana poikkeuksena on E-18-tien rakentaminen moottoritieksi Vaalimaalle asti. Vaikka vihreä olenkin, en voi kuin kannattaa tätä moottoritiehanketta. Niin paljon Venäjälle suuntautuva rekkaliikenne Kaakonkulmaa kuormittaa. On ympäristönkin kannalta edullista saada liikenne sujumaan eikä seisottaa tuhansia rekkoja tyhjäkäynnillä tien penkalla.
E-18-tien parantaminen ei saa kuitenkaan syödä rahoja Kaakonkulman rautateiden kehittämiseltä. Mahdollisimman suuri osa tavaraliikenteestä pitää saada kumipyöriltä rautapyörille. Se on kestävin tapa vähentää rekkaliikenteen haittoja.
Kotkan raideliikenne on pohjoiseen suuntautuvan pistoraiteen varassa. Ei ihme, ettei tänne juuri ole henkilöliikennettä toisin kuin Hämeenlinnaan tai Kouvolaan. Kotka on itse asiassa ainoa suunta, johon meillä ei ole suoraa ratayhteyttä Helsingistä.
Valmiudet idän rantaradan rakentamiseen ovat olemassa. Nyt tarvitaan vain päätöksiä. Vihreistä se ei ainakaan ole kiinni. Muissa puolueissa naureskellaankin, että vihreän poliitikon saa vaikka tekemään voltin, kun sille näyttää pätkän ratakiskoa.
###
Täällä Kotkassa ollaan syystä ylpeitä Suomenlahden upeista merimaisemista, mutta onko meillä oikeastaan syytä ylpeyteen. Oletteko käyneet mereltä katsomassa, miltä kotkalainen maamaisema näyttää. Kotka on malliesimerkki siitä, miten vähän Suomessa on rantoja arvostettu. Kotkan ja muiden rannikkokaupunkien rantojen paraatipaikat ovat täynnä ränsistyviä teollisuusrakennuksia, romukasoja ja sisäänajoteiden ramppeja.
Kotkan asuntomessualueella ihmeteltiin taannoin, mikseivät hienot messuasunnot tahdo käydä kaupaksi merinäköalasta huolimatta. Just joo … ja merinäköalan vastarannalla kauneinta suomalaista tierakentamista ja teollisuusmaisemaa 1970-luvulta.
Haastankin kotkalaiset valtaamaan rantansa takaisin. Se ei onnistu hetkessä, mutta se kannattaa. Esimerkiksi Bilbaossa, Espanjan Baskimaan pääkaupungissa kaikki rannat olivat vielä runsaat 10 vuotta sitten teollisuuden käytössä. Kaupunkia halkovassa Nervión-joessa ei elänyt yksikään kala, ja jokisuisto oli myrkyttynyt kauas merelle asti.
Nyt Bilbao on Euroopan suosituimpia turistikohteita, eivätkä ihmiset Bilbaon rantabulevardeilla kulkiessaan osaa edes aavistaa kävelevänsä vanhan romuvaraston tontilla. Ja Nervión-joessa … siellä järjestetään kalastuskilpailuja.
Se ei vienyt bilbaolaisilta kuin kymmenen vuotta, kun tahtoa riitti. Kai kotkalaisret pystyvät samaan kuin baskitkin?
Mutta aina ennen rankkaan urakkaan ryhtymistä kannattaa juhlia kunnolla.
Ja mikäs sen mukavampi syy juhlia kuin vappu, kevään, työn ja opiskelijoiden juhla.
Hyvää vappua!
