APJ, Hyvät valtuutetut

Aivan ensiksi tahdon osaltani myös kiittää talousarvioneuvottelijoita hyvästä, kunnioittavasti neuvotteluilmapiiristä, valmiudesta sekä pitää kiinni oman ryhmän ydintavoitteista että joustaa, jotta myös muiden ryhmien ydintavoitteet saatiin talousarviosopimukseen. Erityisesti haluan kiittää neuvotteluita vetänyttä Markku Sistosta, joka onnistui pitämään kokonaisuuden hallinnassa ja neuvottelut aikataulussa.

APJ

Vaikka politiikassa korostuvat julkisuudessa erimielisyydet, talousarvioneuvotteluissa nousi esiin myös yhteisiä tavoitteita, jotka löytyivät useiden valtuustoryhmien esityksistä. Esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluita ja jalkautuvaa nuorisotyötä pidetään selvästi tärkeinä yli puoluerajojen. Niiden saatavuuden parantamiseen neuvotelluista lisämäärärahoista ei mikään ryhmä voi yksin ottaa kunniaa.

Itse asiassa nuorten matalan kynnyksen mielenterveyspalvelut todennäköisesti maksavat itsensä takaisin myös taloudellisesti. Kun Turussa palkattiin kouluterveydenhoitoon 10 psykiatrista sairaanhoitajaa, nuorten lähetteet psykiatriseen erikoissairaanhiotoon vähenivät 30 prosenttia.

Kun myös perhesosiaalityöhön saatiin riitelemättä lisää voimavaroja, voin todeta espoolaisten poliitikkojen olevan mainettaan parempia, ihan puolueesta riippumatta.

APJ

Erityisen tyytyväisiä me Vihreät olemme siihen, että peruskoulujen ja lukioiden tuntiresurssit pystyttiin pitämään lähes ennallaan, ja myös avustajaresurssien taso säilyi. Kaupunginjohtajan esityksessä kaikkiin esitettiin suuria leikkauksia.

Moni lapsiperhe on muuttanut Espooseen nimenomaan hyvien koulujen vuoksi. Moni olisi kokenut itsensä petetyksi, jos olisimme nyt leikanneet opetuksen resursseja.

Aivan kaikkia koulutusleikkauksia emme valitettavasti pystyneet perumaan, siihen ei kaupungin taloustilanne antanut mahdollisuutta. Mikäli valtuusto olisi hyväksynyt Vihreiden esittämän maltillisen veronkorotuksen, se olisi riittänyt perumaan kaikki koulutusleikkaukset ja vielä olisi jäänyt rahaa myös velanoton vähentämiseen. Se, se olisi ollut vastuullista taloudenpitoa.

APJ

Talousarviosovun radikaaleimmat muutokset löytyvät investointiohjelmasta, jossa asfalttia korvattiin kouluilla. Kukaan ei kiistä liikenneinfran tärkeyttä, mutta kun resursseja on rajallisesti, on tehtävä arvovalintoja.

Budjettisovussa lykättiin Hagalundinkallion tunnelin rakentamista, ja aikaistettiin Jupperin koulun ja Leppävaaran lukion rakentamista viidellä vuodella ja päätettiin rakentaa Espoonlahteen ja Espoon keskukseen uudet päiväkodit. 

Lapsi- ja oppilasmäärän nopean kasvun vuoksi nämä muutokset ovat välttämättömiä, eivätkä edes riitä. Esimerkiksi Espoon keskuksen päiväkodin aikataulua joudutaan todennäköisesti vielä aikaistamaan, koska muuten suuri joukko lapsia jää vuonna 2023 ilman päivähoitoa ja varhaiskasvatusta.

APJ

Toki tuleville vuosillekin jäi tekemistä, Vihreiden tavoitteita, jotka eivät tällä kertaa mahtuneet talouarviosopuun. 

Vihreiden osalta eniten jäi tekemistä pyöräilyn liikenneosuuden kasvattamisessa. Espoon pyöräilyn edistämisohjelman tavoitteena on nostaa pyöräilyn liikenneosuus nykyisestä yhdeksästä prosentista 15 prosenttiin. Se edellyttää pyörätieverkon kehittämistä kokonaisuutena ja pyöräteiden ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidon parantamista. Siihen ei vielä tällä kertaa löytynyt määrärahoja.

Erityisen noloa Espoolle on keskeisten pyöräilyreittien suolaharjauksen loppuminen vuoden vaihteessa. Sen jälkeen kallis kone seisoo käyttämättömänä, koska hankerahoitus päättyy. Ehkä sitä voi käyttää pelkkään harjaukseen, kunhan ei käytä suolaa. Tai toisinpäin.

APJ

Tässä budjettisovussa on paljon hyvää … ja paljon puutteita. Enemmän kuitenkin hyvää, siksi Vihreät kannattavat neuvottelutuloksen hyväksymistä Espoon ensi vuoden talousarvioksi.

Lopuksi teen seuraavan toivomusesityksen: Valtuusto toivoo, että Espoon pyörätieverkkoa suunnitellaan ja toteutetaan kokonaisuutena erillisten pätkien asemesta. 

Tagged with: ,

Suomalaiset luottavat suomalaiseen poliisiin. Harvassa maassa usko turvallisuusviranomaisiin on yhtä vahva kuin Suomessa. Edes Helsingin huumepoliisin päällikön paljastuminen rikolliseksi ja ylimmän poliisijohdon tietämättömyyden puiminen oikeudessa ei ole horjuttanut luottamusta. 

Hyvä, että poliisiin luotetaan, mutta se ei saa tehdä meistä naiiveja. Muistan hyvin välihuudot “Eikö edustaja Kasvi luota suomalaiseen poliisiin”, kun taannoin kritisoin poliisin salaisten telepakkokeinojen valvontaa. Jari Aarnion tuomion jälkeen näitä välihuutoja ei enää kuulunut. Aarnio oli erityisen taitava hyödyntämään telepakkokeinoja paitsi poliisina myös rikollisena.

Pakkokeinot loukkaavat ihmsiten perusoikeuksia. Siksi niiden käytöstä säädetään lailla ja luvista päättää käräjäoikeus poliisin hakemuksen perusteella.

Jotkut tuntuvat ajattelevan, että viranomaisten valvonnan vaatiminen tarkoittaa automaattisesti luottamuspulaa. Päinvastoin. On paljon helpompi luottaa, kun se luottamus ei ole pelkän … luottamuksen varassa. 

Vuonna 2014 Helsingin Sanomat paljasti, miten puutteellisilla perusteilla Helsingin käräjäoikeus oli antanut lupia telepakkokeinojen käytölle. Jutun jälkeen käytäntöihin on varmasti puututtu sekä poliisissa että käräjäoikeudessa, mutta rakenteet ovat ennallaan.

On paljon helpompi luottaa, kun luottamus ei ole pelkän luottamuksen varassa. 

Kun eduskunta viime vaalikaudella sääti tiedustelulait, tiedustelun valvontaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Sitä varten perustettiin jopa erityinen tiedusteluvaltuutetun virka.

Tiedustelussa käytetyt tiedustelumenetelmät ovat suurelta osin samoja kuin poliisin salaiset pakkokeinot. Volyymit ovat kuitenkin eri luokkaa. Vuonna 2018 poliisille myönnettiin rikoksen selvittämistä varten 2 867 telekuuntelu- ja valvontalupaa, joiden kohteena oli yhteensä 450 epäiltyä. Poliisin televalvonnan kohteena oli 1 380 epäiltyä. Poliisi käytti teknistä katselua kotirauhan suojaamaan paikkaan 28 kertaa, vankilakatselua neljä kertaa, vankilakuuntelua 18 kertaa, teknistä katselua 157 kertaa, teknistä kuuntelua 162 kertaa, teknistä seurantaa 321 kertaa, asuntokuuntelua kaksi kertaa sekä teleosoitteen ja telepäätelaitteen yksilöintitietojen hankkimista 58 kertaa.

Lisäksi Tulli ja Rajavartiolaitos käyttävät salaisia pakkokeinoja, mutta vähäisemmässä määrin.

Salaisten pakkokeinojen valvonta on pääasiassa poliisin sisäistä valvontaa. Ulkopuolinen riippumaton valvonta on eduskunnan oikeusasiamiehen vastuulla, mutta kuten eduskunnan oikeusasiamies vuoden 2018 vuosikertomuksessa toteaa “Konkreettisissa yksittäistapauksissa oikeusasiamiehen erityisvalvonta voi jo resurssisyistä olla vain pistokoeluontoista”. Muilta osin valvonta perustuu viranomaisilta saatuihin vuosiraportteihin.

Salaisten pakkokeinojen käyttö tarvitsee riippumatonta valvontaa siinä missä tiedustelumenetelmien käyttökin. Jari Aarnion tapauksen viimeistään luulisi opettaneen, että pelkkä sisäinen valvonta ei riitä, kun kajotaan salaa ihmisten perusoikeuksiin kuten yksityisyyden, kotirauhan ja luottamuksellisen viestin suojaan.

Poliisin salaiset pakkokeinot eivät välttämättä tarvitse erillistä pakkokeinovaltuutettua. Sen sijaan eduskunnan oikeusasiamiehelle on turvattava riittävät resurssit ja toimivaltuudet uskottavaan valvontaan, joka ulottuu hakemuksista käräjäoikeuden päätösten kautta pakkokeinojen käyttöön ja raportointiin.

Tagged with: , ,

Posti toi Jessikka Aron Putinin Trollit. Hyytävää luettavaa siitä, miten massiivisella häirinnällä yritetään murtaa “väärästä” aiheesta kiinnostunut toimittaja ja tehdä hänestä varoittava esimerkki, ja miten valtiollinen informaatiovaikuttaminen verhotaan kansalaisaktivismiksi.

Jessikka Aron Putinin trollit kertoo käynnissä olevasta informaatiosodasta, jonka panoksena ei ole sen vähempi kuin totuuden hallitseminen.

Jessikkaa ei voi kuin onnitella sisusta, jolla hän on vainoojansa kohdannut, ja kiittää mielenkiintoisesta lukukokemuksesta.

Vaikka en ole kohdannut mitään Jessikka Aron kokemuksiin verrattavaa, kirja palautti mieleen tapahtumia oman poliittisen urani varrelta. 

Nettiä ja somea on helppo syyttää vihapuheesta, mutta kyllä sitä osattiin ennen internetiäkin. Esimerkiksi kun itse aloittelin 90-luvun lopulla kunnallispoliitikkona, minusta leviteltiin mitä kummallisempia juoruja ihan perinteisin tavoin. Internet oli vasta tulollaan. 

Onneksi juorut kantautuivat työhuonekaverini korviin. Häneltä olivat sukulaiset kysyneet, miten hän uskaltaa(!) tehdä töitä samassa huoneessa minun kanssani.

Kävi ilmi, että liikkeellä oli juoruja, että minulla on pitkä rikosrekisteri, toimin Suomen kannabisyhdistyksen puheenjohtajana, jaan huumeiden valmistusohjeita ja virusohjelmia nettisivuillani sekä olen tietysti sekä homoseksuaali että kengittänyt puolet Espoon valtuuston naisista. Niin ja olin kuulema jättänyt vaimoni ja lapseni.

Viimeiseen löytyi sentään luonnollinen selitys. Serkkuni oli opiskellut samaan aikaan Otaniemessä, ja meidän oli ilmeisesti kuviteltu olevan aviopari. Kun serkkuni meni oikeasti naimisiin ja muutti miehensä kanssa Englantiin, … ja minut nähtiin jonkun oopperadiivan kainalossa, johtopäätös oli selvä: Olin jättänyt perheeni toisen naisen vuoksi.

Tein ainoan mahdollisen johtopäätöksen ja julkaisin juorut netissä. Ja ihme ja kumma, juorut loppuivat. Olisin vaan halunnut tietää, kuka ja miksi niitä silloin tehtaili.

Ainakin osa naispoliitikkojen saamista vihaviesteistä edustaa enemmän misogyniaa kuin politiikkaa. 

Myös ainoa niin vakava tappouhkaus, että siitä joutui tekemään rikosilmoituksen, liittyi kuntapolitiikkaan. Eräs sarjavalittaja ilmoitti kirjeessään käräjäoikeudelle katsovansa oikeudekseen surmata Espoon kaupunginhallituksen, johon silloin kuuluin.

Kun asia tuli käräjille, minut kutsuttiin oikeuteen asianomistajatodistajaksi. 

Syytetty ei ollut hankkinut asianajajaa, itse asiassa hän kieltäytyi asianajajasta, vaikka tuomari yritti sitä hänelle useampaan otteeseen tarjota. Ja koska hänellä ei ollut asianajajaa, hän sai itse puolustaa itseään, esimerkiksi kuulustella todistajia, siis minua: Miltä hänen uhkauksensa oli minusta ja minun perheestäni tuntunut? Mitä olin ajatellut kertoessani lapselleni, ettei ovea saa avata, jos ei tiedä, kuka soittaa ovikelloa? Olinko tosiaan ostanut liiketunnistimella varustetun pihavalon?

Ei pidä ihmetellä, miksi ihmiset ovat haluttomia tekemään rikosilmoituksia häirinnästä ja uhkauksista. Myös oikeudenkäyntiä voi käyttää kiusaamisen välineenä.

Lopulta hänet tuomittiin laittomasta uhkauksesta, enkä olen sen jälkeen kuullut hänestä.

Toki eduskunnassakin tuli … palautetta sekä perinteiseen tapaan kirjeinä ja postikortteina, mutta pääasiassa sähköpostina ja sosiaalisessa mediassa. Säästyin kuitenkin pahimmilta, käsitykseni mukaan pääasiassa siksi, että olin keski-ikäinen mies. Kun vertasin saamaani palautetta nuorten naisedustajien saamaan verbaalivisvaan, ero oli valtava.

Kokemukseni perusteella on pakko todeta, että ainakin osa naispoliitikkojen saamista vihaviesteistä edustaa enemmän misogyniaa kuin politiikkaa. Joidenkin “miesten” itsetunto ei selvästikään kestä nuorta naista vallankäyttäjänä. 

Suosittelen kaikille, joita kutkuttaa lähettää mätiviä ajatuksiaan naispoliitikoille (naistoimittajille, naistutkijoille, …) ottamaan kylmän suihkun, lopettamaan naisvihaa levittävien keskusteluryhmien lukemisen ja vilkaisemaan kalenterista, mikä vuosisata nyt on.

Tagged with: , ,

Olen väitellyt sosiaalisessa mediassa useaan otteeseen siitä, pitäisikö Suomen asettua normaaliaikaan vai kesäaikaan, kun kellojen siirtely lopulta lopetetaan. 

Viimeisimmän debatin jälkeen lupasin kaivella tarkemmin viittaamaani Osea Giuntellan ja Fabrizio Mazzonnan Journal of Health Economics -lehdessä viime huhtikuussa julkaistua artikkelia:  Sunset time and the economic effects of social jetlag: evidence from US time zone borders.

Kesän kiireet vaativat aikansa, mutta tässä tämä kaivelu nyt lopulta on.

Varsinainen julkaisu on maksumuurin takana, mutta sen luonnos löytyy verkosta. Tämä teksti perustuu varsinaiseen julkaisuun. 

Aikavyöhykkeistä on debatoitu ennenkin.

Artikkelissa verrataan välittömästi Yhdysvaltojen aikavyöhykerajojen eri puolilla asuvien ihmisten unta, terveyttä ja taloutta – tai toisin sanoen, aikavyöhykkeiden itä- ja länsireunoilla asuvien ihmisten unta, terveyttä ja taloutta.

Vaikka aurinko nousee ja laskee välittömästi aikavyöhykerajan molemmilla puolilla samaan aikaan, rajan länsipuolella kello on tunnin vähemmän kuin itäpuolella, aivan kuten Suomen ja Ruotsin rajalla Tornionjoella. Illat ovat siis rajan itäpuolella valoisampia, ja vastaavasti aamut länsipuolella. 

Asetelma on sama kuin Suomen normaaliajan ja kesäajan välillä. Tuloksista on hyötyä arvioitaessa, kumpi aikavyöhyke on suomalaisille parempi vaihtoehto.

Artikkelissa dokumentoidun tutkimuksen tärkein havainto on ero unen määrässä. Välittömästi aikavyöhykerajan länsipuolella nukutaan keskimäärin 19 minuuttia enemmän vuorokaudessa kuin välittömästi rajan itäpuolella. Tai toisin sanoen, aikavyöhykkeiden itäreunoilla nukutaan 19 minuuttia enemmän kuin samojen vyöhykkeiden länsireunoilla. 

Aikavyöhykkeiden länsireunoilla valoisat illat houkuttelevat valvomaan pidempään, mutta työt ja koulut alkavat aamulla samaan kellonaikaan kuin itäreunalla. Aikavyöhykkeiden länsireunoilla uni on myös keskimäärin hieman levottomampaa kuin itäreunoilla, mutta ero on hyvin pieni.

19 minuuttia voi tuntua pieneltä erolta, mutta riittävä uni on keskeistä terveydelle ja hyvinvoinnille. Tämä ilmenee merkittävinä terveyseroina aikavyöhykerajan itä- ja länsipuolella. Tutkimuksen mukaan ylipainoa, kakkostyypin diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä rintasyöpää esiintyy enemmän välittömästi aikavyöhykerajan itäpuolella kuin länsipuolella eli valoisien iltojen puolella enemmän kuin valoisien aamujen puolella.

Moni puolustaa kesäaikaa kansanterveydellä, valoisilla illoilla, jolloin ehtii kuntoilemaan. Kuitenkin Yhdysvalloissa valoisan illan puolella aikavyöhykerajaa asuvista työssäkäyvistä ihmisistä 11% useampi on ylipainoinen kuin valoisan aamun puolella.

Unen määrä korreloi myös tulojen kanssa. Välittömästi aikavyöhykerajojen itäpuolella asuvien amerikkalaisten palkat ovat keskimäärin 3% pienemmät kuin länsipuolella. Tämä ilmiö on havaittavissa kuitenkin vain niillä aikavyöhykerajan vieressä olevilla paikkakunnilla, joiden työssäkäyntialue ei ulotu aikavyöhykerajan yli.

Itse asiassa kirjoittajat arvioivat tuloksensa niin merkittäviksi, että etsivät selitystä sille, miksi ihmiset eivät muuta vuorokausirytmiään tai muuta aikavyöhykerajan yli itään paremman palkan ja terveyden perässä. He eivät löytäneet aikavyöhykerajaan liittyviä eroja esimerkiksi asuntojen hinnoissa tai työmatkoissa. Johtopäätöksissä he ehdottavat lisätutkimusta tämän ihmisten epäoptimaalisen käyttäytymisen syiden selvittämiseksi.

Kuinka luotettavana Giuntellan ja Mazzonnan tutkimuksen tuloksia voi pitää? Vaikka en ole unitutkija tai kansantaloustieteilijä, aineisto ja menetelmät vaikuttavat vanhan tutkijan silmään asianmukaisesti käsitellyiltä.

Aineisto on hyvin laaja, ja kirjoittajat käsittelevät perusteellisesti aineiston puutteita ja vinoutumia ja pyrkivät ottamaan ne analyysissään huomioon. Aineiston laajuus on myös auttanut kirjoittajia hallitsemaan muista kuin aikavyöhykkeeseen liittyvistä tekijöistä aiheutuvaa “kohinaa”. Esimerkiksi vastaava tutkimus itäisimmän ja läntisimmän Suomen eroista ei välttämättä antaisi tuloksia, koska aineisto olisi paljon pienempi, eikä esimerkiksi geeniperimän ja kulttuurin erojen vaikutusta pystyttäisi täysin eliminoimaan.

Kirjoittajat myös testaavat tulostensa validiteettia ja robustiutta usein eri tavoin, minkä seurauksena esimerkiksi vakavan ylipainon (obese) esiintyvyyttä ei nostettu johtopäätöksiin, vaikka sen esiintyvyys oli ilta-auringon puolella aikavyöhykerajaa oli suurempi kuin aamuauringon puolella. 

Suomi ei ole Yhdysvallat, mutta tämä ei ole suinkaan ainoa tutkimus, jossa on päädytty siihen, että valoisat illat lyhentävät yöunta ja lisäävät terveysongelmia valoisiin aamuihin verrattuna. Vastaavia tuloksia on saatu esimerkiksi Venäjältä. Kun Venäjällä siirryttiin 2011 pysyvään kesäaikaan, päätös peruttiin vain kolme vuotta myöhemmin, koska pysyvän kesäajan todettiin aiheuttavan terveysongelmia ja onnettomuuksia etenkin Pohjois-Venäjällä. Nyt suurin osa Venäjästä on pysyvässä normaaliajassa.

Eli Osea Giuntellan ja Fabrizio Mazzonnan artikkelia pengottuani olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että normaaliaika on suomalaisille parempi vaihtoehto kuin kesäaika. Normaaliaikaa puolustavat pidemmät yöunet, alhaisempi sairastavuus ja vähäisemmät sairauspoissaolot. Ihmettelen, mikseivät esimerkiksi työnantajajärjestöt ole jo ryhmittyneet lobbaamaan normaaliajan puolesta. Joissain yhdysvaltalaisissa yrityksissä on jo otettu käyttöön kannustinjärjestelmiä, joissa työntekijöitä palkitaan riittävästä nukkumisesta.

Tagged with: , ,

eSports on nopeasti haastanut perinteiset urheilulajit nuorten penkkiurheiluna. Alle 30-vuotiaiden miesten keskuudessa eSports on jo kaikkein suosituin seurattava urheilulaji.

Mitä muuta urheilulajia katsomassa olette nähneet yhtä paljon nuoria kuin esimerkiksi Arctic Invitational -turnauksessa Hartwall Areenassa?

311A7370
CC 2.0 BY SteelSeries

Miksi? Ehkä siksi, että useimmilla nuorilla on omakohtaista kokemusta tietokonepelaamisesta. Mitä tahansa lajia on hauskempi seurata, kun on harrastanut sitä itse. Silloin ymmärtää aivan eri tasolla, mitä kentällä tapahtuu. Sen sijaan perinteisiä lajeja kuten jääkiekkoa tai jalkapalloa ovat pelanneet vain niitä erikseen harrastavat nuoret. 

Enää ei ole juurikaan nuoria, jotka olisivat pelailleet esimerkiksi jääkiekkoa ihan vaan huvikseen, aikansa kuluksi. Kaikki eivät enää edes tunne koripallon tai jalkapallon sääntöjä, mutta CS:n ja LoLin säännöistä sen sijaan on omakohtaista kokemusta.

Kansanterveyden kannalta urheiluseurat ovat tehneet meille karhunpalveluksen keskittymällä huippulahjakkuuksiin, joilla on mahdollisuuksia ammattilaisuralle. Ennen wanhaan paikallisiin urheiluseuroihin (vasemmistolla ja oikeistolla omansa) kuuluivat ja tapahtumiin osallistuivat käytännössä kaikki nuoret, nykyään vain aktiiviurheilijat.

Ja onhan se pakko myöntää, että eSports-otteluissa sattuu ja tapahtuu enemmän kuin perinteisessä urheilussa. Esimerkiksi, kun Serral poimi StarCraft 2:n MM-finaalissa Blizzconissa Statsin tukialuksia kuin marjoja puurosta, siinä olivat äänijänteet kovilla niin selostajilla kuin kotikatsomoissakin.

Täytyy toivoa, että eSports-fanit ottavat mallia idoleistaan. Fyysisestä ja henkisestä suorituskyvystä huolehtiminen on keskeinen osa menestyvien eSports-tähtien valmentautumista. Säännöllinen liikunta auttaa jaksamaan pitkät peliturnaukset finaalin ratkaisuhetkiin asti. Ja se liikunta saa olla myös hauskaa.

Tagged with: ,