Puheenvuoro seksuaalisesta häirinnästä

En saanut tämänpäiväisessa ajankohtaiskeskustelussa seksuaalisesta häirinnästä puheenvuoroa. Siksi julkaisen täällä puheenvuoron, jonka olisin pitänyt, jos olisin saanut kahden minuutin vastauspuheenvuoron. Onneksi edustaja Suna Kymäläinen nosti samaa teemaa esiin omassa puheenvuorossaan. Kiitos siitä!

Arvoisa puhemies!

Monen on ollut vaikea hyväksyä, miten laaja ilmiö seksuaalinen häirintä on.

Sellaisia tabut ovat, ne estävät meitä näkemästä asioita, joita emme halua nähdä.

Valitettavasti yhden tabun avaaminen ei tarkoita, ettei meille jäisi muita sokeita pisteitä.

Yksi tällainen sokea piste on poikiin kohdistuva seksuaalinen häirintä ja hyväksikäyttö.

Monesta seksuaalisen häirinnän kohteeksi joutuneesta pojasta on viime päivinä tuntunut, ettei heidän kokemuksillaan ole merkitystä. Ettei heillä ole oikeutta sanoa… ‘me too’… vain koska he ovat poikia

Kyse ei ole marginaalisesta ilmiöstä.

Vaikka tytöt joutuvat poikia useammin seksuaalisen häirinnän uhreiksi, silti 8.-9.-luokkalaisista pojistakin 12 prosenttia on kouluterveyskyselyn (2017) mukaan kokenut seksuaalista häirintää viimeisen vuoden aikana. Ja kouluissa … henkilökunta häiritsee poikia seksuaalisesti jopa enemmän kuin tyttöjä.

Me emme saa mitätöidä näiden poikien kokemuksia vain siksi, että he ovat poikia.

Kun eduskunnassa 10 vuotta sitten viimeksi keskusteltiin seksuaalisesta häirinnästä, järjestettiin seminaari, jotta ymmärtäisimme ilmiötä paremmin. Kuultu asiantuntija kertoi, miten eräältä pojalta oli hänen hyväksikäyttöään tutkittaessa kysytty, eikö se ollut vaan kivaa, kun täti vähän opetti.

… jos kuulostaa mahdottomalta … ja vastenmieliseltä … ja tekisi mieli kiistää, se on vain luonnollista. Juuri niin tabut toimivat.

Ei pidä ihmetellä, jos pojat eivät sano … me too … saati hae apua.

Siksi meidän aikuisten, meidän on varmistettava, että koulujen oppilashuollossa osataan tunnistaa kaikkien lasten, myös poikien kokema seksuaalinen häirintä.

Ei jätetä seksuaalisen häirinnän uhreja yksin. Ei edes poikia.

Tagged with: ,

Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 100-vuotiaalle Suomelle

Arvoisat sotaveteraanit ja lotat

Hyvä juhlaväki,

Me juhlimme tänään Suomen satavuotiasta itsenäisyyttä. Ja muistamme niitä uhrauksia, joita meitä edeltäneet sukupolvet ovat meidän itsenäisyytemme puolesta joutuneet tekemään.

Ärade krigsveteraner och lottor

Bästa festpublik,

Vi firar idag hundra år av Finlands självständighet. Och vi minns de gångna generationernas uppoffringar för vår självständighet.

Honored veterans of war and lottas

Ladies and gentlemen

Today we celebrate the centennial of independent Finland. And we remember the sacrifices past generations had to make for our independence.

Itsenäisen Suomen tarina, on uskomaton kaari kansallisesta tragediasta kansainväliseen menestykseen.

Sata vuotta sitten Suomen suuriruhtinaskunta oli pieni, syrjäinen kehitysmaa, jonka yhteiskuntaa sortokaudet, poliittiset levottomuudet ja väkivalta murensivat. Kansakunta oli jakautunut.

Kun emämaa Venäjää repi kaksi vallankumousta yhdeksän kuukauden välein, seurasi Suomessa työttömyyttä ja elintarvikepula, jotka ruokkivat entisestään eripuraa.

Suhde venäjään kytkeytyi niin porvariston kuin työläistenkin valtapoliittisiin tavoitteisiin. Silti itsenäistymistä kannatettiin molemmissa ryhmissä.

Itsenäisyys toteutui eduskunnan julistuksella kuudes joulukuuta, ja bolsevikkien hallitseman Venäjän ja muiden maiden tunnistuksilla tammikuussa. Suomi irtautui luhistuvasta suurvallasta itsenäiseksi valtioksi.

Mutta Suomen itsenäistymisen olosuhteet … olivat pohjana … myös itsenäisen Suomen historian suurimmalle tragedialle. Vain kaksi kuukautta itsenäistymisjulistuksensa jälkeen Suomi oli sisällissodassa, josta tuli jälkinäytöksineen Euroopan historian verisin.

Silti, vain runsaat 20 vuotta myöhemmin suomalaiset kykenivät ylittämään erimielisyytensä ja puolustamaan talvi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa yhdessä Suomen itsenäisyyttä.

Nevertheless, only 20 years after the civil war, Finns could overcome the rift and defend Finland’s independence in the winter war, the continuation war and the Lapland war.

Arvoisa juhlaväki

Itsenäisyyspäivänä on tapana muistaa sotavuosia, kun suurimmat uhrit annettiin. Emme kuitenkaan saa unohtaa rauhan vuosia, jolloin luotiin se perusta, jolla itsenäisyyttä puolustettiin.

På självständighetsdagen brukar vi minnas krigsåren, när uppoffringarna var störst. Vi får dock inte glömma fredsåren, då den grund lades med vilken självständigheten försvarades.

Vaikka sisällissota oli jakanut suomalaiset kahteen vihamieliseen leiriin, sodan loputtua alettiin etsiä kompromisseja, ja kansallinen eheytyminen alkoi. Esimerkiksi, jo 1918-19 säädettiin torpparilaki, joka antoi torppareille, mäkitupalaisille ja lampuodeille oikeuden lunastaa vuokratilansa. Suomen ensimmäinen presidentti Ståhlberg armahti vangittuja punaisia ja palautti kansalaisuuden 40 000 sen menettäneelle. Ja jo vuonna 1926 itsenäinen Suomi sai ensimmäisen sosialidemokraattisen pääministerinsä, Väinö Tannerin.

Kyky yhteistyöhön erimielisyyksistä huolimatta on yksi niistä vahvuuksista, joiden varassa Suomi on selvinnyt vaikeista vuosista… ja menestynyt hyvinä vuosina.

The ability to cooperate despite disagreement is one of the strengths that has helped Finland to survive and succeed through the difficult years as well as the good years.

Vuonna 1940 tammikuun kihlaus toi työmarkkinaosapuolet samaan neuvottelupöytään.

1977 Korpilampi-seminaari loi Suomeen talouspoliittisen konsensuksen.

1990-luvun lama kokosi poliittiset puolueet sateenkaarihallituksiksi.

Meidän kannattaa muistaa näitä edellisten sukupolvien päättäjiä, kun pohdimme, miten vastaamme Suomen tuleviin haasteisiin. Näemmekö vastustajissamme vihollisen, vai erimielisyyksistämme huolimatta, kumppanin?

Jos meillä suomalaisilla on jokin opetus sotien repimälle maailmalle antaa, niin se on tämä. Mikään viha ei ole niin syvä, ettei sen yli voi rakentaa siltaa, kunhan molemmilla rannoilla on siihen tahtoa … ja malttia.

If we Finns have something to teach a world torn apart by war, it is this. No hate is too wide to be bridged, if there only is will on both sides … and patience.

Hyvät kuulijat

Tänään on helppo olla ylpeä suomalaisuudestaan. 100-vuotias Suomi komeilee kansainvälisten tilastojen kärkisijoilla.

Tämä ei tietenkään tarkoita, ettei meillä olisi parantamisen varaa. Leipäjonot, lukutaidottomat pojat ja mielenterveyspalveluiden jonot kertovat, että suomalaiseen hyvinvointiin mahtuu myös pahoinvointia.

Eikä historiakaan ole loppunut, päinvastoin.

Tutkijat ennakoivat, että maailma muuttuu seuraavien 20 vuoden kuluessa yhtä paljon, kuin aiempien 200 vuoden aikana yhteensä.

Ilmastonmuutos alkaa pian tuntua koko voimallaan myös Suomessa.

Robotit ja tekoälyt muuttavat työelämää yhtä paljon kuin höyry ja sähkö aikoinaan.

Teollisuusmaiden suuret ikäluokat harmaantuvat ja kehittyvien maiden suuret ikäluokat aikuistuvat.

Meillä suomalaisilla on näissä murroksissa etulyöntiasema, sillä suomalaiset ovat keskimäärin hyvin koulutettuja, ja koulutus antaa parhaat eväät menestyä nopeasti muuttuvassa maailmassa.

Osaaminen – on meidän tärkein kansallinen voimavaramme. Siksi koulutuksen saatavuus ja laatu esiopetuksesta tohtorikoulutukseen on niin tärkeää. Olkoon se meidän sukupolvemme lahja 100-vuotiaalle Suomelle.

Våra kunskaper är vår viktigaste nationella resurs. Därför är tillgången till utbildning av hög kvalitet så viktig. Låt denna vara vår generations gåva till det självständiga Finland.

Our knowledge is our most important national resource. That is why access and quality of education are so important. Let this be our generation’s gift to Finland.

Hyvä juhlaväki

Tämä on ainutlaatuinen päivä Suomen historiassa. Itsenäisyyspäivä, johon tulevia itsenäisyyspäiviä verrataan. Juhlikaamme siis paitsi Suomen 100-vuotiasta historiaa, myös Suomen tulevaisuutta.

Det här är en unik dag i Finlands historia. Låt oss alltså inte endast fira det självständiga Finlands historia, utan även dess framtid.

This is a unique day in Finland’s history. Let us together praise past generations, those who have built and defended independence for us. Let us put our faith in future generations. May they also find mutual trust when they really need it.

Kiittäkäämme menneitä sukupolvia, jotka ovat itsenäisyyden meille rakentaneet ja sitä puolustaneet. Luottakaamme tuleviin sukupolviin, että myös he löytävät keskinäisen luottamuksen, kun sitä eniten tarvitaan.

Happy Independence Day!

Trevlig självständighetsdag!

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tagged with: , ,

Espoon nuorisovaltuuston 20-vuotisjuhlien juhlapuhe

Hyvä juhlaväki

Entiset ja tulevat nuvalaiset!

Viranhaltijat

Kutsuvieraat

20 vuotta on pitkä aika. Sitä ei oikein tajuakaan, ennen kuin lukee historiasta, mitä muuta vuonna 1997 tapahtui… kuin Espoon ensimmäiset nuorisovaltuuston vaalit.

Bill Clintonin toinen kausi Yhdysvaltojen presidenttinä alkoi.

Taivaan portti –kultin jäsenet tekivät joukkoitsemurhan päästäkseen Hale-Bopp-komeetan matkaan.

Deep Blue –tekoäly voitti shakin suurmestari Garri Kasparovin.

Neloskanava aloitti toimintansa, kasvattaen tv-kanavien määrän peräti neljään!

Iso-Britannia palautti Hong Kongin Kiinalle.

Walesin prinsessa Diana kuoli.

… Siitähän on iäisyys!

Millaisia uutisia mahdamme lukea 20 vuoden kuluttua, vuonna 2037, kun Espoon nuorisovaltuustolla on 40-vuotisjuhlat?

# # #

Muistan hyvin, kun ensimmäinen nuorisovaltuusto aloitti toimintansa… Olin silloin tuoreena valtuutettuna ihan kujalla kunnan toiminnasta. Ja toivoin, että ainakaan nuorisovaltuutetut eivät tulevaisuudessa olisi yhtä tietämättömiä kuin minä.

Näin silloin nuorisovaltuuston tehtävän lähinnä opetuksellisena, mutta olin onneksi väärässä. 20 vuodessa Espoon nuorisovaltuustosta on kehittynyt aktiivinen espoolaisten nuorten edunvalvoja ja äänenkannattaja, jota kuullaan sekä kaupunginvaltuustossa että lautakunnissa.

Tai kuten nuorisovaltuuston työjärjestyksen 1 § todetaan: ”Nuorisovaltuuston tehtävänä on ajaa kaupungin nuorten etua kaupungissa ja sen organisaatiossa.”

Ainakin kaupunginvaltuustossa nuorisovaltuuston edustajan puheenvuorot ovat usein olleet hyviä herätyksiä todellisuuteen … kun me valtuutetut olemme kuvitelleet puhuvamme nuorten äänellä… kunnes nuvan edustaja on muistuttanut, mitä nuoret oikeasti ajattelevat.

# # #

20 vuotta on pitkä aika. Te uudet nuorisovaltuutetut ette olleet vielä edes syntyneet, kun ensimmäiset nuorisovaltuustovaalit järjestettiin.

Ja seuraavat 20 vuotta ovat jopa pidempiä… kuin edelliset 20 vuotta… sillä maailma muuttuu tulevina vuosina paljon nopeammin kuin aiempina vuosina. Tulevaisuudentutkijat ennakoivat, että teknologian kehitys kiihtyy lähivuosina niin, että maailma muuttuu seuraavien 20 vuoden aikana yhtä paljon kuin aiempien 200 vuoden aikana yhteensä…

… Mitä tapahtui 200 vuotta sitten? Käytiin Waterloon taistelu. Sen jälkeisiin vuosisatoihin on mahtunut paljon historiaa. Ja niin mahtuu myös seuraaviin 20 vuoteen.

Seuraavien 20 vuoden aikana me kohtaamme ilmastonmuutoksen vaikutukset, Suomen väestön ikääntymisen, maailman painopisteen siirtymisen Aasiaan, neljännen teollisen vallankumouksen, työelämän robotisaation, ihmisten geenimanipuloinnin, tekoälyjen ohjaamat asejärjestelmät, …

20 vuoden kuluttua esimerkiksi auton ajaminen on samanlainen harrastus kuin ratsastus nykyään. Luvallista vain suljetuilla alueilla, jos vakuutukset ovat kunnossa.

20 vuoden kuluttua suurin osa teistä on opiskellut tai työskennellyt ulkomailla. Tai sekä että.

20 vuoden kuluttua Kiina on maailman johtava suurvalta, jonka talous ja armeija ovat Yhdysvaltoja vahvemmat.

20 vuoden kuluttua myös päivittäistavarat ostetaan verkosta, ja lähettirobotti toimittaa ostokset kotiovelle. Niitä kokeillaan jo Tallinnassa.

20 vuoden kuluttua teidän lapsenne eivät opi hiihtämään tai luistelemaan kuin hallissa… tai lomalla Lapissa.

20 vuoden kuluttua teollisesti tuotettu synteettinen liha on korvannut nyhtökaurat, mifut ja härkikset … sekä tietysti jauhelihan.

20 vuoden kuluttua … Niin, todennäköisesti minun mielikuvitukseni ei riitä edes kuvittelemaan, mitä vuonna 2037 todella tapahtuu.

Se on teidän vastuullanne.

# # #

Maailma muuttuu kiihtyvällä nopeudella. Juuri siksi teidän nuvalaisten käsitys tulevaisuudesta on niin tärkeä… Te elätte siinä tulevaisuudessa, käytte töissä, kasvatatte perhettä, teette poliittisia päätöksiä… siinä missä meidän sukupolvemme on jo eläkkeellä … ja ihmettelee, mitä ajatella lapsenlapsen geenimanipuloimasta hamsterista.

Teille tulevaisuus on henkilökohtaista todellisuutta, ei pelkkää mielikuvitusta, kuten meille.

Pitäkää siitä tulevaisuudesta hyvää huolta. Parempaa huolta kuin me. Me unohdimme, että tulevaisuus on meillä vain lainassa.

Arvoisat nuvalaiset!

Omasta, ja Espoon kaupunginvaltuuston puolesta, olen iloinen, ja ylpeä, voidessani toivottaa onnea 20 vuotiaalle Espoon nuorisovaltuustolle ja hauskaa iltaa juhlijoille

 

Tagged with: ,

Kokoomuksen panttivanki

Moni ihmettelee, miksi hallitus tekee niin kokoomuslaista politiikkaa, vaikka kokoomus oli hallitusneuvotteluissa hallituksen pienin puolue, toki nyt perussuomalaisten hajottua toiseksi suurin.

Käytännössä keskusta ja siniset ovat kokoomuksen panttivankeina. Kokoomuksen kannatus on noussut eduskuntavaaleista (18,2%) reippaasti, ja on viimeisimpien kyselyiden mukaan 22,8% (YLE) tai 21,4% (HS). Jos vaalit pidettäisiin nyt, Kokoomus olisi ylivoimaisesti eduskunnan suurin puolue.

Sen sijaan viime vaalit voittaneen keskustan kannatus on romahtanut vaalien kannatuslukemista (21,1%). Viimeisimpien kyselyiden mukaan keskustaa äänestäisi nyt 17,4% (YLE) tai 15,1% (HS) äänestäjistä.

Kokoomukselle hallituksen hajoaminen ja uudet eduskuntavaalit eivät siis olisi yhtä suuri uhka kuin keskustalle tai sinisille. Sinisille ennenaikaiset vaalit olisivat todellinen katastrofi, sillä sinisten puoluekoneisto ei ole vielä valmis vaalityöhön. Ei ihme, että kokoomus on voinut vääntää hallituksen sisäisissä neuvotteluissa ruuvia paljon kireämmälle, kuin keskusta tai siniset.

Käytännössä kokoomuksesta on tullut hallituksen pääpuolue. Kokoomuksen kenttäväki kehrää tyytyväisyydestä, ja hyvä henki ruokkii kannatuksen kasvua. Vastaavasti keskustan kentältä ei kuulu minkäänlaista hyrinää, ja se näkyy myös gallupeissa.

Ainoa asia, mikä hieman hillitsee kokoomusta hallituksessa, on sote-uudistus. Kokoomuksessa tiedetään, että nykyinen hallituskokoonpano on ainoa, jossa kokoomuksen ajama valinnanvapausmalli voi toteutua, vaikka se monien asiantuntija-arvioiden mukaan nostaisi terveydenhoidon kustannuksia ja suosisi kaupallisia terveyspalveluyrityksiä.

Viime viikkoina kokoomuksen valinnanvapausmalli on alkanut hirvittää jo keskustaakin, vaikka sen kaataminen todennäköisesti kaataisi myös hallituksen, ja samalla romuttaisi keskustan oman vuosikymmenten haaveen, maakuntahallinnon toteutumisen.

Kokoomuksessa tuskin halutaan myöskään hallituskriisiä ja uusia eduskuntavaaleja juuri ennen presidentinvaaleja Sauli Niinistön kampanjaa sotkemaan. Mutta jos sote karahtaa keväällä uudestaan perustuslakiin, peli muuttuu paljon rumemmaksi, eivätkä ennenaikaset vaalitkaan ole silloin poissuljetut.

Tagged with: , , ,

Tämä huolestuttava ilmiö tuhoaa media uskottavuuden

– Oletko aina jakanut median linkkejä väärin? Parempikin tapa on olemassa!

Opiskeluvuosina elätin itseään kirjoittamalla MikroBITTIin, C=lehteen, Pelit-lehteen ym. Niiden päätoimittajat ja toimitussihteerit koulivat ja kaulivat meistä parikymppisistä avustajista kirjoittajia, koska se vei pitkän päälle vähemmän aikaa kuin meidän kaikkien juttujemme uudelleenkirjoittaminen julkaisukelpoisiksi.

Muistan hyvin, miten paljon punakynää eräässä ensimmäisistä MikroBITTIin kirjoittamistani jutuista oli, kun löysin sen roskiksesta tekstin työstämisen jälkeen. Pyysin lehden silloista toimitussihteeriä neuvomaan, miten punaisen musteen kulutuksen saisi aisoihin, ja olen niistä oppitunneista edelleen kiitollinen.

Yksi tärkeimmistä meidän avustajien päähän taotuista periaatteista oli, että otsikon ja ingressin pitää vastata jutun sisältöä. Suurin osa lehden lukijoista lukee jutusta vain otsikon, hieman useampi ingressin tai kuvatekstit, ja pieni vähemmistö koko jutun. Siksi otsikko on niin tärkeä. Jos se antaa jutun sisällöstä väärän kuvan, valtaosalle lukijoista jää jutun aiheesta väärä käsitys.

Internetin klikkijournalismi on saanut monet perinteisetkin mediat rikkomaan hyvän otsikoinnin periaatteita. Otsikon ei enää tarvitse vastata jutun sisältöä, kunhan se kerää mahdollisimman suuren määrän klikkauksia. Usein otsikon klikkioptimoi eri toimittaja kuin jutun varsinainen kirjoittaja, joka on tutustunut jutun aiheeseen.

Toimitukset puolustavat klikkiotsikoita selittämällä, että varsinaisessa jutussa asiat on kerrottu oikein ja tasapuolisesti. Mutta suurin osa otsikon lukijoista kun ei koskaan lue sitä varsinaista juttua. Edes kaikki, jotka jakavat artikkeleita sosiaalisessa mediassa, eivät lue kaikkia jakamiaan tekstejä, vaan tekevät jakamispäätöksensä tunteita herättävien otsikoiden perusteella.

Onneksi kaikki mediatalot eivät enää seuraa pelkkiä klikkausten määriä, mikä toivottavasti näkyy ajan mittaan myös parempina otsikoina.

Sen verran tullut toimittajan hommia itsekin tehtyä, että tiedän toimittajien ottavan huonosti kritiikkiä vastaan. Kirjoittamiinsa juttuihin sitoutuu turhan vahvasti. Siksi vetoankin sosiaalisen median käyttäjiin ja toivon teidän malttavan lukea jakamanne jutut ennen niiden levittämistä.

Tagged with: , ,