Juoruja ja uhkauksia

Posti toi Jessikka Aron Putinin Trollit. Hyytävää luettavaa siitä, miten massiivisella häirinnällä yritetään murtaa “väärästä” aiheesta kiinnostunut toimittaja ja tehdä hänestä varoittava esimerkki, ja miten valtiollinen informaatiovaikuttaminen verhotaan kansalaisaktivismiksi.

Jessikka Aron Putinin trollit kertoo käynnissä olevasta informaatiosodasta, jonka panoksena ei ole sen vähempi kuin totuuden hallitseminen.

Jessikkaa ei voi kuin onnitella sisusta, jolla hän on vainoojansa kohdannut, ja kiittää mielenkiintoisesta lukukokemuksesta.

Vaikka en ole kohdannut mitään Jessikka Aron kokemuksiin verrattavaa, kirja palautti mieleen tapahtumia oman poliittisen urani varrelta. 

Nettiä ja somea on helppo syyttää vihapuheesta, mutta kyllä sitä osattiin ennen internetiäkin. Esimerkiksi kun itse aloittelin 90-luvun lopulla kunnallispoliitikkona, minusta leviteltiin mitä kummallisempia juoruja ihan perinteisin tavoin. Internet oli vasta tulollaan. 

Onneksi juorut kantautuivat työhuonekaverini korviin. Häneltä olivat sukulaiset kysyneet, miten hän uskaltaa(!) tehdä töitä samassa huoneessa minun kanssani.

Kävi ilmi, että liikkeellä oli juoruja, että minulla on pitkä rikosrekisteri, toimin Suomen kannabisyhdistyksen puheenjohtajana, jaan huumeiden valmistusohjeita ja virusohjelmia nettisivuillani sekä olen tietysti sekä homoseksuaali että kengittänyt puolet Espoon valtuuston naisista. Niin ja olin kuulema jättänyt vaimoni ja lapseni.

Viimeiseen löytyi sentään luonnollinen selitys. Serkkuni oli opiskellut samaan aikaan Otaniemessä, ja meidän oli ilmeisesti kuviteltu olevan aviopari. Kun serkkuni meni oikeasti naimisiin ja muutti miehensä kanssa Englantiin, … ja minut nähtiin jonkun oopperadiivan kainalossa, johtopäätös oli selvä: Olin jättänyt perheeni toisen naisen vuoksi.

Tein ainoan mahdollisen johtopäätöksen ja julkaisin juorut netissä. Ja ihme ja kumma, juorut loppuivat. Olisin vaan halunnut tietää, kuka ja miksi niitä silloin tehtaili.

Ainakin osa naispoliitikkojen saamista vihaviesteistä edustaa enemmän misogyniaa kuin politiikkaa. 

Myös ainoa niin vakava tappouhkaus, että siitä joutui tekemään rikosilmoituksen, liittyi kuntapolitiikkaan. Eräs sarjavalittaja ilmoitti kirjeessään käräjäoikeudelle katsovansa oikeudekseen surmata Espoon kaupunginhallituksen, johon silloin kuuluin.

Kun asia tuli käräjille, minut kutsuttiin oikeuteen asianomistajatodistajaksi. 

Syytetty ei ollut hankkinut asianajajaa, itse asiassa hän kieltäytyi asianajajasta, vaikka tuomari yritti sitä hänelle useampaan otteeseen tarjota. Ja koska hänellä ei ollut asianajajaa, hän sai itse puolustaa itseään, esimerkiksi kuulustella todistajia, siis minua: Miltä hänen uhkauksensa oli minusta ja minun perheestäni tuntunut? Mitä olin ajatellut kertoessani lapselleni, ettei ovea saa avata, jos ei tiedä, kuka soittaa ovikelloa? Olinko tosiaan ostanut liiketunnistimella varustetun pihavalon?

Ei pidä ihmetellä, miksi ihmiset ovat haluttomia tekemään rikosilmoituksia häirinnästä ja uhkauksista. Myös oikeudenkäyntiä voi käyttää kiusaamisen välineenä.

Lopulta hänet tuomittiin laittomasta uhkauksesta, enkä olen sen jälkeen kuullut hänestä.

Toki eduskunnassakin tuli … palautetta sekä perinteiseen tapaan kirjeinä ja postikortteina, mutta pääasiassa sähköpostina ja sosiaalisessa mediassa. Säästyin kuitenkin pahimmilta, käsitykseni mukaan pääasiassa siksi, että olin keski-ikäinen mies. Kun vertasin saamaani palautetta nuorten naisedustajien saamaan verbaalivisvaan, ero oli valtava.

Kokemukseni perusteella on pakko todeta, että ainakin osa naispoliitikkojen saamista vihaviesteistä edustaa enemmän misogyniaa kuin politiikkaa. Joidenkin “miesten” itsetunto ei selvästikään kestä nuorta naista vallankäyttäjänä. 

Suosittelen kaikille, joita kutkuttaa lähettää mätiviä ajatuksiaan naispoliitikoille (naistoimittajille, naistutkijoille, …) ottamaan kylmän suihkun, lopettamaan naisvihaa levittävien keskusteluryhmien lukemisen ja vilkaisemaan kalenterista, mikä vuosisata nyt on.

Tagged with: , ,

USA:n aikavyöhykerajat ja Suomen kesäaika

Olen väitellyt sosiaalisessa mediassa useaan otteeseen siitä, pitäisikö Suomen asettua normaaliaikaan vai kesäaikaan, kun kellojen siirtely lopulta lopetetaan. 

Viimeisimmän debatin jälkeen lupasin kaivella tarkemmin viittaamaani Osea Giuntellan ja Fabrizio Mazzonnan Journal of Health Economics -lehdessä viime huhtikuussa julkaistua artikkelia:  Sunset time and the economic effects of social jetlag: evidence from US time zone borders.

Kesän kiireet vaativat aikansa, mutta tässä tämä kaivelu nyt lopulta on.

Varsinainen julkaisu on maksumuurin takana, mutta sen luonnos löytyy verkosta. Tämä teksti perustuu varsinaiseen julkaisuun. 

Aikavyöhykkeistä on debatoitu ennenkin.

Artikkelissa verrataan välittömästi Yhdysvaltojen aikavyöhykerajojen eri puolilla asuvien ihmisten unta, terveyttä ja taloutta – tai toisin sanoen, aikavyöhykkeiden itä- ja länsireunoilla asuvien ihmisten unta, terveyttä ja taloutta.

Vaikka aurinko nousee ja laskee välittömästi aikavyöhykerajan molemmilla puolilla samaan aikaan, rajan länsipuolella kello on tunnin vähemmän kuin itäpuolella, aivan kuten Suomen ja Ruotsin rajalla Tornionjoella. Illat ovat siis rajan itäpuolella valoisampia, ja vastaavasti aamut länsipuolella. 

Asetelma on sama kuin Suomen normaaliajan ja kesäajan välillä. Tuloksista on hyötyä arvioitaessa, kumpi aikavyöhyke on suomalaisille parempi vaihtoehto.

Artikkelissa dokumentoidun tutkimuksen tärkein havainto on ero unen määrässä. Välittömästi aikavyöhykerajan länsipuolella nukutaan keskimäärin 19 minuuttia enemmän vuorokaudessa kuin välittömästi rajan itäpuolella. Tai toisin sanoen, aikavyöhykkeiden itäreunoilla nukutaan 19 minuuttia enemmän kuin samojen vyöhykkeiden länsireunoilla. 

Aikavyöhykkeiden länsireunoilla valoisat illat houkuttelevat valvomaan pidempään, mutta työt ja koulut alkavat aamulla samaan kellonaikaan kuin itäreunalla. Aikavyöhykkeiden länsireunoilla uni on myös keskimäärin hieman levottomampaa kuin itäreunoilla, mutta ero on hyvin pieni.

19 minuuttia voi tuntua pieneltä erolta, mutta riittävä uni on keskeistä terveydelle ja hyvinvoinnille. Tämä ilmenee merkittävinä terveyseroina aikavyöhykerajan itä- ja länsipuolella. Tutkimuksen mukaan ylipainoa, kakkostyypin diabetesta, sydän- ja verisuonisairauksia sekä rintasyöpää esiintyy enemmän välittömästi aikavyöhykerajan itäpuolella kuin länsipuolella eli valoisien iltojen puolella enemmän kuin valoisien aamujen puolella.

Moni puolustaa kesäaikaa kansanterveydellä, valoisilla illoilla, jolloin ehtii kuntoilemaan. Kuitenkin Yhdysvalloissa valoisan illan puolella aikavyöhykerajaa asuvista työssäkäyvistä ihmisistä 11% useampi on ylipainoinen kuin valoisan aamun puolella.

Unen määrä korreloi myös tulojen kanssa. Välittömästi aikavyöhykerajojen itäpuolella asuvien amerikkalaisten palkat ovat keskimäärin 3% pienemmät kuin länsipuolella. Tämä ilmiö on havaittavissa kuitenkin vain niillä aikavyöhykerajan vieressä olevilla paikkakunnilla, joiden työssäkäyntialue ei ulotu aikavyöhykerajan yli.

Itse asiassa kirjoittajat arvioivat tuloksensa niin merkittäviksi, että etsivät selitystä sille, miksi ihmiset eivät muuta vuorokausirytmiään tai muuta aikavyöhykerajan yli itään paremman palkan ja terveyden perässä. He eivät löytäneet aikavyöhykerajaan liittyviä eroja esimerkiksi asuntojen hinnoissa tai työmatkoissa. Johtopäätöksissä he ehdottavat lisätutkimusta tämän ihmisten epäoptimaalisen käyttäytymisen syiden selvittämiseksi.

Kuinka luotettavana Giuntellan ja Mazzonnan tutkimuksen tuloksia voi pitää? Vaikka en ole unitutkija tai kansantaloustieteilijä, aineisto ja menetelmät vaikuttavat vanhan tutkijan silmään asianmukaisesti käsitellyiltä.

Aineisto on hyvin laaja, ja kirjoittajat käsittelevät perusteellisesti aineiston puutteita ja vinoutumia ja pyrkivät ottamaan ne analyysissään huomioon. Aineiston laajuus on myös auttanut kirjoittajia hallitsemaan muista kuin aikavyöhykkeeseen liittyvistä tekijöistä aiheutuvaa “kohinaa”. Esimerkiksi vastaava tutkimus itäisimmän ja läntisimmän Suomen eroista ei välttämättä antaisi tuloksia, koska aineisto olisi paljon pienempi, eikä esimerkiksi geeniperimän ja kulttuurin erojen vaikutusta pystyttäisi täysin eliminoimaan.

Kirjoittajat myös testaavat tulostensa validiteettia ja robustiutta usein eri tavoin, minkä seurauksena esimerkiksi vakavan ylipainon (obese) esiintyvyyttä ei nostettu johtopäätöksiin, vaikka sen esiintyvyys oli ilta-auringon puolella aikavyöhykerajaa oli suurempi kuin aamuauringon puolella. 

Suomi ei ole Yhdysvallat, mutta tämä ei ole suinkaan ainoa tutkimus, jossa on päädytty siihen, että valoisat illat lyhentävät yöunta ja lisäävät terveysongelmia valoisiin aamuihin verrattuna. Vastaavia tuloksia on saatu esimerkiksi Venäjältä. Kun Venäjällä siirryttiin 2011 pysyvään kesäaikaan, päätös peruttiin vain kolme vuotta myöhemmin, koska pysyvän kesäajan todettiin aiheuttavan terveysongelmia ja onnettomuuksia etenkin Pohjois-Venäjällä. Nyt suurin osa Venäjästä on pysyvässä normaaliajassa.

Eli Osea Giuntellan ja Fabrizio Mazzonnan artikkelia pengottuani olen entistäkin vakuuttuneempi siitä, että normaaliaika on suomalaisille parempi vaihtoehto kuin kesäaika. Normaaliaikaa puolustavat pidemmät yöunet, alhaisempi sairastavuus ja vähäisemmät sairauspoissaolot. Ihmettelen, mikseivät esimerkiksi työnantajajärjestöt ole jo ryhmittyneet lobbaamaan normaaliajan puolesta. Joissain yhdysvaltalaisissa yrityksissä on jo otettu käyttöön kannustinjärjestelmiä, joissa työntekijöitä palkitaan riittävästä nukkumisesta.

Tagged with: , ,

Sähköistä liikuntaa

eSports on nopeasti haastanut perinteiset urheilulajit nuorten penkkiurheiluna. Alle 30-vuotiaiden miesten keskuudessa eSports on jo kaikkein suosituin seurattava urheilulaji.

Mitä muuta urheilulajia katsomassa olette nähneet yhtä paljon nuoria kuin esimerkiksi Arctic Invitational -turnauksessa Hartwall Areenassa?

311A7370
CC 2.0 BY SteelSeries

Miksi? Ehkä siksi, että useimmilla nuorilla on omakohtaista kokemusta tietokonepelaamisesta. Mitä tahansa lajia on hauskempi seurata, kun on harrastanut sitä itse. Silloin ymmärtää aivan eri tasolla, mitä kentällä tapahtuu. Sen sijaan perinteisiä lajeja kuten jääkiekkoa tai jalkapalloa ovat pelanneet vain niitä erikseen harrastavat nuoret. 

Enää ei ole juurikaan nuoria, jotka olisivat pelailleet esimerkiksi jääkiekkoa ihan vaan huvikseen, aikansa kuluksi. Kaikki eivät enää edes tunne koripallon tai jalkapallon sääntöjä, mutta CS:n ja LoLin säännöistä sen sijaan on omakohtaista kokemusta.

Kansanterveyden kannalta urheiluseurat ovat tehneet meille karhunpalveluksen keskittymällä huippulahjakkuuksiin, joilla on mahdollisuuksia ammattilaisuralle. Ennen wanhaan paikallisiin urheiluseuroihin (vasemmistolla ja oikeistolla omansa) kuuluivat ja tapahtumiin osallistuivat käytännössä kaikki nuoret, nykyään vain aktiiviurheilijat.

Ja onhan se pakko myöntää, että eSports-otteluissa sattuu ja tapahtuu enemmän kuin perinteisessä urheilussa. Esimerkiksi, kun Serral poimi StarCraft 2:n MM-finaalissa Blizzconissa Statsin tukialuksia kuin marjoja puurosta, siinä olivat äänijänteet kovilla niin selostajilla kuin kotikatsomoissakin.

Täytyy toivoa, että eSports-fanit ottavat mallia idoleistaan. Fyysisestä ja henkisestä suorituskyvystä huolehtiminen on keskeinen osa menestyvien eSports-tähtien valmentautumista. Säännöllinen liikunta auttaa jaksamaan pitkät peliturnaukset finaalin ratkaisuhetkiin asti. Ja se liikunta saa olla myös hauskaa.

Tagged with: ,

Speech in IQM Finland kickoff party

In Innopoli 3 on August 29th 2019.

Dear party people

Writing a kickoff keynote speech can sometimes be tricky. Especially when your audience knows the topic of the party much better than you do. So, I will not embarrass myself by trying to tell you about quantum computing, even though those qubits are the reason we are here tonight, drinks in our hands.

And … I have also embarrassed myself quite enough already. You see, I am writing a science fiction novella about quantum computers. Actually, the old basement lab of our hosts, is one of the key scenes of that novella.

A couple of weeks ago I gave the text to Mikko and asked, what does he think about the story.

Last I saw him, he looked kind of nauseated.

Sorry about that, Mikko.

Ladies, gentlemen, in between

While Quantum technologies have received their share of media attention, people still see them as something from the future, something that we do not need to think about yet.

Funding and founding of IQM Finland proves that the future is already here – that it is finally time we should really start thinking about quantum technologies. Not only coders, mathematicians and engineers, but the whole society. 

What is the impact of quantum technologies on our society? What kind of regulation and legislation do they need? Which ethical questions we should address … preferably before quantum technologies saturate our life?

The discussion around artificial intelligence offers us some insight. It is only a couple of years ahead of quantum technology. 

While public discussion of AI ethics and regulation has barely had time to begin, the programme of Antti Rinne’s government declares that laws obstructing use of artificial intelligence in social security benefit processing are to be reviewed… Or that one of the goals of our foreign policy is actually banning of AI based autonomous weapons systems.

Who would have thought of that just four years ago, when the programme of the previous government was written?

And what are we going to see in 2023, in the next government programme?  Quantum computers should be in there, must be in there, as AI’s are in the current programme. 

And not only in the Finnish programme but on other European nations too. Otherwise we are going to lose the quantum race to China and U.S., which have been proven much more determined, when it comes to quantum technology development funding

We have, four years. That is more than the AI discussion had.

# # # But … why is public discussion so important? Because technology alone is not enough. The society must be ready for it in order to benefit from it. And that may be one of the bigger challenges for quantum technology developers.

Are people going to accept it in their day-to-day life? Are they ready to hand over their financial and health data to quantum computers? 

Fortunately, we do not have negative mental images to fight against like artificial intelligence developers do. They have hundreds of movies, books and tv-series, where AIs attack humans.

# In order to trust quantum computers, people have to understand them.

Artificial intelligence is facing the same challenge today. It is not an accident that basic AI courses are being taught around Finland. For example, the Elements of AI course of the Helsinki University Open University has been completed by tens of thousands of Finns. Even our President has participated and encourages all of us to get basic understanding of artificial intelligence. That is some endorsement.

As a result, Finns are going to be more likely to accept decisions made by bank or social insurance AIs than those people who do not understand how an AI works. Such resentment to all digital services is common around the world, and is holding back digitalisation of our society.

# # #So, are you ready to teach the basic principles of quantum computing to Finns, like we are already teaching them to understand AIs?

Because, someone has to do it.

# # #

Another ethical challenge is privacy. Quantum computing is going to totally disrupt data security industry. Quantum computer is to encryption like Turing’s Bombe was to Enigma.

[I was told after the speech that my sources are outdated as quantum proof cryptography is already under development.]

We should already be asking our financial institutions and telecom operators, how good their data protection is. Does their encryption or block chains survive an attack by a quantum computer? 

For example, the National Security Agency of the United States has officially warned that the algorithms used to lock up secret data are not safe anymore because of the development of quantum computing.

Of course, quantum cryptography tools – capable of warding off quantum attacks – are going to be developed too, but they may be much more expensive than the existing tools. 

It is possible, that in a few years only governments and major corporations are going to have these quantum tools. But not others. Protecting your life from government’s curiosity may become practically impossible.

And the first nation to have access to operating quantum computers, is going to upset the international power balance. The secrets of other nations are theirs to read while they can protect their own from foreign prying eyes.

No wonder, for example NSA is investing heavily on quantum computing. Both to defend and to attack.

We can only hope that the development of quantum computing goes along the same lines as traditional computers did: First they are going to be very clumsy and expensive, but over time, new generations of quantum computers will be both cheaper and more powerful, making them available to everybody.

Access to quantum computers defines also which companies dominate world markets. Quantum computers can solve optimization problems much faster than traditional computers. For example, development of new drug molecules is actually an optimization problem. The first pharmaceutical company mastering drug development with a quantum computer, is going to dominate world drug markets.

In addition to new drugs, new materials are going to come to market, allowing us to build things that are impossible, for the time being.

Maybe the most important thing about quantum computing is how it enables development of other technologies like traditional computers enabled gene editing with crispr-technology.

It is these other technologies, new materials and chemicals, more efficient vehicles and integrated circuits … just to mention a few … it is these technologies that change our world.

Major companies are going to fall. New industries are going to be born.

Like Henry Ford’s assembly line exploded productivity, which gave us five day work weeks with eight hour work days, consequences of quantum computing may allow us to earn a living with even less work, as optimization improves work productivity. State secretary Sanna Marin may have been a visionary.

Dear party people

Technology is not neutral, technology has values. Take Internet, for example.  The very first versions of Its core algorithms were written by California university hippies in the late 60’s and early 70’s. No wonder information wants to be free and censorship is treated as a bug. No wonder, dictators have had problems controlling it.

How is quantum computing going to be? Is it going to be like the Internet … or like its Soviet counterpart, a computer network connecting Russian universities … with built in surveillance and control? Is quantum computer going to be a hippie or a commissar?

It is in our hands here and now, in this time, in this community researching and developing and funding quantum technologies. Are we … hippies or commissars?

When it comes to regulation, we must resist the urge to do something immediately, just because we are a little afraid. We do not know enough yet to decide what kind of regulation, if any, may be needed. We do not know enough about quantum computers nor about their impact on our society. But we have to be ready to act on a short notice, because the transition to quantum society, it is going to happen quickly. Otherwise we end up with laws like the Finnish modem hijacking law. When it finally came, no-one was using modems any more. No-one.

It is not going to be enough that we regulate quantum technologies here in Finland, quite contrary. Any efficient regulation of technology requires international agreements, and quantum technology is no exception. But do not worry. We do not have international agreements regulating even Internet, yet. In spite of several UN conferences over a decade, trying to achieve such an agreement.

Dear friends,

We are here to celebrate the founding of IQM Finland … and its funding. 

Congratulations! 

May those euro’s never feel lonely in you accounts.

Cheers!

Tagged with:

Mikä ihmeen TIEKE?

Kun aloitin elokuun alussa työt Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry:ssä, moni on tullut kysymään, mikä se TIEKE oikein on, mitä se tekee. Siispä lyhyt esittely on paikallaan.

TIEKE perustettiin vuonna 1981 nimellä Tietotekniikan kehittämiskeskus ry, joka lyhennettiin muotoon TIEKE. Ensimmäiset projektit eivät silti rajoittuneet pelkkään tietotekniikkaan: ATK:n kokonaistalous ja uudet kehitystavat, Tietosysteemin rakentamisen menettelytavan uudelleenkehittäminen, Laatupiiritoiminta tietosysteemien kokonaiskäytössä, …

Sitä tietää olevansa vanha kun muistaa, mitä laatupiiri ja ATK tarkoittavat.

Vuonna 1994 julkaistu Tietokoneen ajokortti on edelleen TIEKEn tunnetuin tuote.

Vuonna 1998 Tietotekniikan kehittämiskeskus ry, TELMO ry (Yleinen tietoverkkohanke) ja STY ry (Suomen tiedonsiirtoyhdistys) yhdistyivät, mikä laajensi yhdistyksen toimenkuvaa. Niinpä yhdistyksen nimi vaihdettiin vuonna 2001 paremmin todellisuutta vastaavaksi TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:ksi.

TIEKEn jäseninä on yrityksiä, julkishallinnon organisaatioita, oppilaitoksia ja järjestöjä. Yhdistyksen tehtävänä on yhdistyksen sääntöjen mukaan palvella jäsenistöä 

  • toimimalla yhteistyöfoorumina, 
  • kehittämällä tietoyhteiskunnan käytäntöjä, 
  • edistämällä verkostoitumista tietoyhteiskunnan kehittämisessä, 
  • kehittämällä tietotekniikan ja tietoliikenteen yhteentoimivuutta ja standardointia, 
  • kehittämällä ja edistämällä tiedonsiirtoa hyväksikäyttävien kauppa- ja asiointimenettelyjen sekä tietotekniikan ja tietoverkkojen hyötykäytön yleisiä edellytyksiä.

Mitä TIEKEn jäsenistön palveleminen tarkoittaa käytännössä?

TIEKEn tunnetuin tuote on Tietokoneen ajokortti eli tutkinto, jolla voi osoittaa hallitsevansa jonkin tietotekniikan käyttötaitojen osa-alueen. Ensimmäisen version ns. A-kortista TIEKE julkaisi jo vuonna 1994. Edelleen eri ajokorttitutkintoja aloittaa vuosittain noin 10 000 suomalaista. Yhteensä tutkintoja on suoritettu yli 300 000.

TIEKE vaikuttaa monen tietoyhteiskunnan palvelun taustalla. Puolueettomana toimijana TIEKE kehittää ja ylläpitää tietokantoja ja sisältöjä, joita kilpailevat yritykset voivat käyttää yhtäläisin ehdoin. Esimerkiksi 

  • Verkkolaskuosoitteistosta löytyvät tiedot, joiden avulla yritykset voivat lähettää ja vastaanottaa sähköisiä verkkolaskuja; 
  • Hanketorilta voi etsiä kiinnostavia tarjouspyyntöjä; 
  • Testauspalvelun avulla voi testata XML-muotoisten liiketoimintasanomien virheettömyyttä; …

TIEKE on sillanrakentaja, joka kokoaa ajankohtaisista tietoyhteiskuntateemoista yhteistyöfoorumeita, joissa osallistujat pystyvät vaihtamaan ajatuksia ja verkostoitumaan. Esimerkiksi

  • XBRL Suomen tavoitteena on tuoda Suomeen XBRL (eXtensible Business Reporting Language) raportointikieli yritysten taloudellisten tietojen esittämiseksi ja ajaa sen käyttöönottoa esimerkiksi tilinpäätöstietojen ja veroilmoitusten raportoinnissa.
  • Badge Finland -verkoston tavoitteena on levittää tietoa  digitaalisista osaamismerkeistä eli Open Badges -konseptista ja edistää sen käyttöönottoa; 
  • AI & Big Data Forum Finland välittää tietoa, parhaita käytäntöjä ja toimintamalleja yritysten, tutkimusyksiköiden oppilaitosten ja viranomaisten välillä sekä verkostoi tekoäly- ja Big Data -osaamista; …

TIEKE on mukana myös useissa erilaisissa kehityshankkeissa ja projekteissa. Tällä hetkellä on käynnissä muun muassa 

Lisäksi TIEKE järjestää erilaisia tilaisuuksia, 

  • Vaikuta ja Vaikutu -tapahtuma järjestetään joka vuosi syksyllä. Se keskittyy digiosaamiseen ja on tarkoitettu osaamisen kehittämisen asiantuntijoille.
  • Tietoyhteiskunta-akatemia on asiantuntijoille ja päättäjille suunnattu kutsuseminaari, jonka tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä tietoyhteiskunnan kehityksen nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.
  • AamuAreena on kerran kuussa järjestettävä ajankohtaiseen teemaan keskittyvä tunnin kestävä ilmainen aamiaistilaisuus, jossa on kaksi lyhyttä asiantuntijapuheenvuoroa, joita seuraa keskustelu.

Siinä konkreettisesti,  mitä TIEKE tekee. Kokonaisuutena TIEKE on digitaalisen osaamisen kehittäjä ja digitaalisen toimintaympäristön edistäjä. Käytännön toiminta on verkostomaista ja tuotokset ovat useiden tahojen yhteistyön tulosta.

Näiden otsikoiden alle asettuu lähes kaikki toiminta. Jos jäi kysyttävää tai on uusia yhteistyöehdotuksia, niin yritän vastata parhaani mukaan. Työtehtäviini kun kuuluu mm. yhteiskuntasuhteiden hoitaminen. 

Seuraavaksi ryhdyn valmistelemaan TIEKEn lausuntoa yleisen tietosuoja-asetuksen toimivuudesta ja sen soveltamiseen liittyvistä kokemuksista erityisesti yhdistysten näkökulmasta.


Tagged with: ,