Oikeus laajakaistaliittymään ei aina toteudu

Syrjäkylien viimeisetkin ukkos- ja myrskyalttiit kiinteät puhelinlinjat on purettu viime vuosina. Niiden tilalle kaavailtiin valokuituyhteyksiä, mutta käytännössä Laki laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla ei ole riittänyt kannustimeksi. Teleoperaattorit eivät ole nähneet koko Suomen kattavaa valokuituverkkoa kannattavana investointina edes tuettuna, eikä läheskään joka kylälle ole syntynyt omaa taloudellisesti vakaata valokuituosuuskuntaa.

Valokuitujen asemesta operaattorit ovat rakentaneet mobiililaajakaistaverkkoja, joiden peittokartat ovat kieltämättä kunnioitusta herättäviä. Valitettavasti mobiiliverkkojen peittokartat eivät kerro koko totuutta. Todellisuudessa kentät ovat monissa paikoin niin heikot, että sisätiloissa edes 2g-puhelua ei saa soitettua, 4g-laajakaistayhteyden avaamisesta puhumattakaan.

4g-antenneita. CC 4.0 SA, Attribution Ibanobiz

Moni haja-asutusalueiden asukas on käytännössä internet-motissa, vaikka nettimokkulaan olisi liitetty katolle viety lisäantenni. Täydennä siinä sitten veroehdotusta, päivitä lypsyrobotin ohjelmistoja tai käytä lääkeannostelurobottia, kun yhteys katkeilee eikä toimiessaan ole lähelläkään liittymälle mainostettua nopeutta.

Haja-asutusalueiden asukkaille markkinoidaan 4g-liittymiä laajakaistaliittyminä, vaikka 4g-verkko ei välttämättä toimi tilaajan kotiosoitteessa kunnolla. Laskuissa tämä ei tietenkään näy. Etenkään iäkkäät ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, millaista yhteyttä he voivat odottaa ja vaatia. Maksavat vain laskunsa kiltisti.

Lain mukaan jokaisella on oikeus saada vakituiseen asuinpaikkaansa tai yrityksensä toimipisteeseen kohtuuhintainen vähintään 2 Mbit/s laajakaistaliittymä!

Nopein tapa parantaa tilannetta on kuluttajavalistus. Kaikkien tulisi tietää oikeutensa ja osata testata oman laajakaistansa nopeus. Jos yhteys ei vastaa liittymäsopimuksen palvelulupausta, eikä esimerkiksi lisäantenni auta asiaa, operaattorin tulisi alentaa liittymästä perimäänsä hintaa. Jos operaattori ei suostu vaatimukseen, neuvoa voi kysyä Kuluttajaneuvonnasta.

Jos yhteys ei yllä luotettavasti edes lakisääteiseen 2Mbit/s miniminopeuteen, Viestintäviraston sivuilta voi selvittää, onko omalle osoitteelle määrätty ns. yleispalveluyhtiö, jonka vastuulla toimivan laajakaistan tarjoaminen on. Jos yleispalveluyhtiö löytyy, siltä voi pyytää yleispalveluliittymätarjouksen. Jos yleispalveluyhtiötä ei ole, alueella toimivat operaattorit ovat velvollisia järjestämään vähintään lakisääteisen laajakaistaliittymän. Jos yleispalveluyhtiö tai alueella toimiva operaattori ei suostu antamaan liittymästä tarjousta tai hintapyyntö ei ole kohtuullinen, Viestintävirastoa voi pyytää selvittämään asiaa.

Jos kuluttajavalistus ja kuluttajien aktivoituminen eivät riitä, on harkittava alan tiukempaa sääntelyä, mitä kukaan tuskin toivoo.

Tagged with: ,
4 comments on “Oikeus laajakaistaliittymään ei aina toteudu
  1. Sakari Eränen says:

    Loistava jälleenavaus Jyrki.
    Kaikkia palveluita ollaan viemässä verkkoon sähköiseksi, mutta edes jokaisen kodin perusoikeuteen kuuluvaa kiinteää laajakaistaa ei saada aikaiseksi. Miksi tuhlata miljardeja sähköisten palveluiden kehittämiseen,kun erittäin suuri osa kansalaisista ei pääse niihin edes käsiksi (osaamattomuudesta puhumattakaan).
    Tätä dilemmaa ja Gordionin solmua yritämme Suomen eOppimiskeskuksen aloitetussa hankkeessa ratkoa. Ollaan yhteyksissä
    Saku Eränen

  2. Tapio Peltonen says:

    Typerintä tässä on, että noita puhelinlinjoja on revitty alas paikoista, joissa sähköt tulevat todennäköisesti ikuisesti olemaan ilmajohtojen varassa, pitkälti samoissa tolpissa. Ja kyse ei ole välttämättä edes mistään vihoviimeisistä syrjäkylistä, vaan jopa seuduista, jotka ovat nippa nappa taajamien ulkopuolella.

  3. anonyymi says:

    Ihmetyttää se, millä perusteella noita piuhoja oikein on oikein saanut ottaa pois ilman korvaavaa piuhaa. Samalla vaivalla olisi kaivanut tilalle valokaapelin.

  4. quasiminus says:

    tämä on tärkeä asia. ja tiivistettynä, tarvitaan lisää valokuitua joka on oikea lääke tähän.

    on jäänyt vähän olo että mobiiliverkkojen nopeuslupauksia uskotaan liikaa vaikka konkarit tietää että ovat jaettua kaistaa, ja näin ollen eivät usein pääse niihin markkinoituihin nopeuksiin. hassua on että piuhallisissa liittymissä niitä pitää markkinoida suunnilleen toteutuvilla nopeuksilla. monesti jopa adsl on ollut parempi kuin mobiiliverkot ja keskimäärin vdsl:ää voidaan pitää parempana. adsl ja vdsl on kupari-piuhoja jota pidetään vähän vanhanaikaisena. tästäkin huolimatta kupari päihittää aika usein mobiilitekniikat. kupari päihittää mobillitekniikat vasteen osalta aina. pointti on että jos valokuitua ei saa niin kuparia ei saisi unohtaa liian helposti.

    en ole kuullut omassa elämässä mutta ilmeisesti jotkut typerykset sanoo että 5g korvaa valokuidun. tätä voi helposti argumentoida siten että miten 5g masto saa nettiyhteyden, vihje. valokuidulla.

    näppituntuma tosin on että mastojen ruuhkatuneisuus on pahempi ongelma kuin niiden kuuluvuus. toisin sanoen lte voi toimia korvessa hyvin ja toimii huonosti kaupunki-alueilla.

    (en suosittele käyttämään 2g, 3g, 4g termejä kun operattorit voivat jopa valehdella niillä. käytä gsm, umts ja lte. 5g:n osalta voi ehkä puhua 5g nr termistä)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.