Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 2018

Arvoisat sotaveteraanit ja lotat
Hyvä juhlaväki,

Viime vuonna me juhlimme Suomen satavuotista itsenäisyyttä. Nyt, vain vuotta myöhemmin, me muistamme itsenäisen Suomen suurinta tragediaa, sata vuotta sitten käytyä sisällissotaa, joka on edelleen Euroopan historian verisin. Pienen Espoonkin asukkaista sota vei yli 200.

Ärade krigsveteraner och lottor
Bästa festpublik,

I fjol firade vi Finlands hundraåriga självständighet. Nu, bara ett år senare, kommer vi ihåg det självständiga Finlands största tragedi, inbördeskriget för hundra år sedan, som fortfarande är det blodigaste inbördeskriget i Europas historia. Även i det lilla Esbo skördade kriget över 200 invånare.

Honored veterans of war and lottas
Ladies and gentlemen

Last year we celebrated the centennial of Finnish independence. Now, only a year later, we remember the greatest tragedy of independent Finland, the civil war Finns fought one hundred years ago. The Finnish Civil war is still the bloodiest in European history. Even the then tiny municipality of Espoo lost two hundred of its inhabitants in a few months.

Tänä kuluneena vuonna julkisuudessa on muisteltu sisällissodan alkamista ja ratkaisutaisteluita, mutta sodan päättymisestä ja jälkipyykistä on puhuttu vähemmän. Kuka edes huomasi 5. päivän toukokuuta, kun sodan viimeisistä laukauksista oli kulunut tasan sata vuotta. Tai 15. päivän syyskuuta, kun vankileirit kansainvälisen painostuksen jälkeen suljettiin. Ehkä sisällissotaa seuranneiden kuukausien tapahtumat ovat meille edelleen … liian vaikeita kohdattavaksi.

Under det gångna året har man i offentligheten talat mycket om inbördeskrigets utbrott och de avgörande slagen, men mindre om krigets slut och efterspel. Var det överhuvudtaget någon som uppmärksammade den femte maj, då det hade gått exakt ett hundra år från krigets sista skott? Eller den femtonde september då fånglägren stängdes efter internationella påtryckningar?

Silti, kaiken tämän jälkeen, 100 vuotta sitten, tapahtui ihme. Suomen historia tuntee monta ihmettä, mutta niistä ehdottomasti suurin nähtiin sisällissodan jälkeisinä vuosina. Vaikka koko maa oli kirjaimellisesti vereslihalla, vihan ja katkeruuden jakama, suomalaiset ryhtyivät yhdessä rakentamaan … tätä yhteistä maata.

Jopa demokratia lähti yskähdellen liikkeelle. Ensimmäiset kunnallisvaalit järjestettiin jo 4. joulukuuta 1918 ja eduskuntavaalit vuonna 1919. Ja vaikka noin 60 000 punaista oli tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa eli vaalikelpoisuutensa, myös vasemmisto hyväksyttiin … ja suostui … osallistumaan vaaleihin.

Vuoden 1918 vaaleissa Espoon valtuustoon valittiin kahdeksan sosialidemokraattia.

Kuinka monta maata tiedätte, jossa on pystytty samaan? En minäkään.

Even democracy was jerkily restored. The first municipal elections were organised already in 1918 and parliament elections in 1919. Even though some 60 000 reds had been sentenced to lose their civic confidence, the left was permitted to and they agreed to participate in the elections. Thus, already in 1918, eight social democrats were elected to the Espoo council.

How many nations do you know where something similar has been achieved? Me neither.

Arvoisa juhlaväki
Bästa festpublik

Espoo on kasvanut sadassa vuodessa pienestä maalaispitäjästä Helsingin takamailla Suomen toiseksi suurimmaksi kaupungiksi, jonka vaikutus Suomessa ja maailmassa on kokoaan suurempi.

Esbo har på ett hundra år vuxit från en liten landssocken i Helsingfors uppland till Finlands näst största stad, vars influens i Finland och världen är större än dess storlek.

Olemme tänä vuonna voittaneet kansainvälisen Intelligent Community Award –kilpailun.

This year we have won the international Intelligent Community Award.

Lisäksi Espoo ja Aalto-yliopisto on nimetty YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäyhteisöksi.

We have been proclaimed the UN sustainable development forerunner society.

Olemme myös tutkitusti Euroopan kestävin kaupunki ja meidät on valittu Eurocities-verkoston kulttuurifoorumin puheenjohtajiksi.

We are the most sustainable city in Europe, and we have been elected to chair the Eurocities network culture forum.

Niin ja EMMA, Espoon modernin taiteen museo on valittu vuoden museoksi, ja Espoon kaupunginmuseo sai Vuoden museopedagoginen teko –palkinnon.

Espoolaisena on helppo olla ylpeä kotikaupungistaan.

Espoon vuoteen on kuulunut myös arkisempia saavutuksia. Otimme käyttöön kaupunkipyörät, robottiautot liikennöivät Otaniemessä. Kokeilimme tekoälyä syrjäytymisen riskitekijöiden tunnistamisessa. Avasimme saaristomuseon Pentalaan. Niin ja Länsimetron I vaihe avattiin liikenteelle, lopulta.

Som Esbobor är det lätt för oss att vara stolta över vår hemstad.

Under det gångna året i Esbo har det också utförts mer vardagliga stordåd. Vi tog i bruk stadscyklarna. I Otnäs kör det robotbilar. Vi testade artificiell intelligens för att identifiera riskfaktorer för marginalisering. Vi öppnade ett skärgårdsmuseum på Pentala. Och så öppnades Västmetrons första skede för trafik, äntligen.

Länsimetron kanssa me onnistuimme vähän liiankin hyvin. Matkustajamäärät ovat ylittäneet kaikki ennusteet. Kun päätös Länsimetron rakentamisesta tehtiin, moni epäili junien ajavan Espoossa puolityhjinä. He… minä mukaan luettuna… olimme väärässä.

Myös metroradanvarren rakentaminen on edennyt paljon ennakoitua nopeammin. Tehokkaalle raideliikenteelle on Espoossa selvästi kysyntää.

Kun Länsimetron II vaihe valmistuu, junat alkavat olla ruuhka-aikoina jo todella täynnä. Voi hyvinkin olla, että joudumme vielä pohtimaan myös täydentäviä joukkoliikenneyhteyksiä.

Elävä kaupunki ei ole koskaan valmis.

En levande stad blir aldrig färdig.

A living city is never complete.

Mitä kaikkea seuraava vuosi itsenäisen Suomen … ja Espoon historiassa tuokaan tullessaan? Ehkä saamme koulujen sisäilmaongelmat kuriin? Aloitamme Raide-Jokerin rakentamisen? Siirrymme tekoälykokeiluista arkikäyttöön? Leikkaamme kaupungin ilmastopäästöjä? Päätämme vanhan kaupungintalon kohtalon…

Ehkä.

Hyvä juhlaväki
Ladies and gentlemen

Tänään ei ole vain päivä muistaa menneitä ja haaveilla tulevista.

Today is not only the day to remember our past and dream our future … but to celebrate our 101-year-old independent homeland. The day to thank the bygone generations for our present safety and wellbeing.

I dag är det framför allt en festdag, en dag då vi kan glädjas över ett hundra ett år av självständighet, som vi kan tacka de gångna generationerna för … för över ett sekel av arbete och uppoffringar, … för de enorma uppoffringar på vilka vår säkerhet och välfärd har byggts.

Tänään on ennen kaikkea muuta juhlapäivä, päivä iloita 101-vuotiaasta itsenäisestä Suomesta, ja kiittää menneitä sukupolvia siitä … yli vuosisataisesta työstä ja uhrauksista, … niistä valtavista uhrauksista, joiden varaan tämä meidän nykyinen turvallisuutemme ja hyvinvointimme on rakennettu.

Thank you!
Kiitos!
Tack!

Happy Independence Day!
Trevlig självständighetsdag!
Hyvää itsenäisyyspäivää!

Tagged with: , ,
3 comments on “Itsenäisyyspäivän juhlapuhe 2018
  1. Jani Valtonen says:

    Voimia ja jaksamista omaan rogue peliin.

  2. anonyymi says:

    Vaaleista olisi kannattanut samalla mainita turvallinen ja helposti varmistettava paperinen vaalijärjestelmämme. Sitä ollaan aina kovalla tohinalla korvaamassa helposti väärennettävällä sähköisellä. Oikeusministeriössä lienee jokin pysyvä projekti sen ympärillä, koska aina silloin tällöin käy ilmi sitä zombia vielä tekohengitettävän. Olisi kiva tietää onko takana joku yksittäinen aivokääpiövirkamies vaiko jokin isompi klikki.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.