Disruptioita ja markkinahäiriköitä

Digitalisaation yhteydessä puhutaan usein disruptioista, siitä miten uuden teknologian mahdollistamat uudet liiketoimintamallit ja arvoketjut syrjäyttävät vanhat.

Esimerkiksi internetin mahdollistama joukkoistaminen synnytti Wikipedian ja vei markkinat tietosanakirjoilta. Vastaavasti musiikkiteollisuus yritti aikansa vastustaa musiikin nettistriimausta, mutta lopulta Spotify kilpailijoineen korvasi paitsi piraattipalvelut myös levykaupat. Suomen eduskunnassa väännetään Liikennekaaresta, jonka pykälät ratkaisevat muun muassa sen, millä ehdoilla Über pääsee kilpailemaan taksikuljetusmarkkinoista.

Kehruu-Jenny disruptoi tekstiiliteollisuuden. Marsden 1884 book on Cotton Spinning. Marsden, Richard (1884).

Disruptio ei ole mikään uusi ilmiö, vaan vastaavaa on koettu aina teknologian kehittyessä. Esimerkiksi kehruu-jenny mullisti tekstiiliteollisuuden ja ajoi Iso-Britannian sisällissodan partaalle. Iso-Britannialla oli välillä enemmän joukkoja suojelemassa tekstiilitehtaita luddiittien iskuilta kuin taistelemassa Napoleonia vastaan.

Vastaavasti traktorit mullistivat Suomen maatalouden liiketoimintamallit, eikä tiloilla tarvittu enää hevosia eikä hevosmiehiä. Kun moottorisahat korvasivat samoihin aikoihin käsisahat, suurin osa maaseudun asukkaista menetti elantonsa ja muutti tehdaspaikkakunnille.

Disruptiota pidetään yleensä myönteisenä ilmiönä: Uusi, ketterämpi ja kustannustehokkaampi liiketoimintamalli syrjäyttää vanhan ja luutuneen. Kuluttajat ja uudet yritykset hyötyvät. Mutta samalla monet vanhat yritykset kaatuvat, ja niiden työntekijät joutuvat etsimään uuden ammatin. Ei ihme, että disruptiota kutsutaan myös luovaksi tuhoksi.

Esimerkiksi muusikon tuottaman kappaleen striimaaminen suoraan kuluttajan kuulokkeisiin vie vain murto-osan siitä työmäärästä, jonka äänilevyjen valmistus, kuljetus ja vähittäismyynti aiemmin vaativat. Työtä vaille ovat jääneet niin levykauppojen myyjät kuin CD-levytehtaiden työntekijätkin.

Kansallisesta näkökulmasta disruptio on kaksiteräinen miekka. Jos maa onnistuu olemaan disruption kärjessä, sen kilpailukyky suhteessa muihin maihin paranee. Suomi koki tämän ollessaan ensin puunjalostustekniikan ja sitten mobiilitekniikan edelläkävijä maailmassa. Mutta jos maa investoi väärään disruptioon, se voi jäädä pahasti muista jälkeen. Esimerkiksi Ranskan 1970-80-lukujen vaihteessa käyttöön ottama Minitel-verkko oli sähköisten palveluiden edelläkävijä, mutta ei pysynyt internetin kehityksen tahdissa. Minitelin ansiosta edelläkävijä Ranska jäikin tietoverkkojen ja sähköisten palveluiden kehityksessä muista jälkeen.

Vanhojen liiketoimintamallien näkökulmasta disruptio on markkinahäiriö. Esimerkiksi pitkän matkan joukkoliikenteen markkinat Suomessa mullistanut OnniBus on dynaamisine hinnoitteluineen monen kilpailijan mielestä markkinahäirikkö. Joka tapauksessa se on pakottanut myös perinteiset bussiyhtiöt ja VR:n kehittämään omia palveluitaan. Vastaavasti Überin haaste pakotti suomalaiset taksiyhdistykset päivittämään mobiilivarauspalvelunsa viime vuosisadalta nykyaikaan.

Suomen apteekki- ja taksiliikennemarkkinat ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten helposti markkinatalouden kehitys hiipuu suljetuilla markkinoilla. Kun kilpailupainetta ei ole, liiketoimintaa kehittäviä innovaatioita ei synny. Uudet ulkoa tulevat haastajat pakottavat vanhat toimijat parantamaan toimintatapojaan.

Poliitikot näkevät disruptiot helposti markkinahäiriöinä, sillä yhteiskunnan rakenteet ja etujärjestöt tukevat vanhoja liiketoimintamalleja, ne on rakennettu niiden varaan. Sen sijaan vanhat rakenteet kyseenalaistavilla uusilla liiketoimintamalleilla ei ole yhtä hyvin palkattuja lobbareita ja juristeja.

Vanhoja liiketoimintamalleja sääntelemään tarkoitettujen lakien näkökulmasta uudet toimintatavat voivat olla jopa laittomia tai ainakin lainsäädännön ulkopuolella. Piratismi, Über, AirBnB, dronet, robottiautot, hoivarobotit ja ihmisten geenimuuntelu ovat tuoreita esimerkkejä. Lainsäädännön onkin uskallettava ottaa rohkea etunoja, jotta disruptioihin liittyvät ongelmat tunnistetaan ja ratkaistaan ajoissa, ettei niiden mahdollisuuksien hyödyntäminen jää vanhentuneesta lainsäädännöstä kiinni.

Ehkä jonain päivänä uskallamme päästää disruptiot myös julkiselle sektorille, demokraattiseen päätöksentekoon ja hyvinvointipalvelutuotantoon. Suomessa kokeiltava perustulo voisi olla tällainen julkisen sektorin disruptio, jonka kaikkia seurauksia on vaikea ennakoida. Esimerkiksi Kanadan 1970-luvun Mincome-kokeilun sivuvaikutuksena nuorten opiskelu lisääntyi, ja kansalaisten sairaala- ja psykiatrikäynnit vähenivät. Kaikki liittyy kaikkeen.

Tagged with: , ,
One comment on “Disruptioita ja markkinahäiriköitä
  1. anonyymi says:

    Apteekkien ja taksien suhteen homma vain toimii erittäin hyvin.
    Kaikki muutos ei ole aina hyvästä.

    Pitää myös miettiä, mitä tehdään työttömille, kun disruptio vie ihmisten työt eikä korvaavia löydy. Silloin pitää koko yhteiskunnan toiminta miettiä uudestaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*