Kuntavaaliblogi 2: Lisää kaupunkia Espooseen

Espoo on väkiluvultaan Suomen toiseksi suurin kunta. Varsinaiseksi kaupungiksi Espoota on kuitenkin vaikea sanoa, pikemmin Espoo on maalaiskylien ympäröimien pikkukaupunkien rypäs. Moni on muuttanut Espooseen nimenomaan tämän paradoksin houkuttelemana: Kaupungin palvelut luonnonläheisessä ympäristössä.

Soulin keskustan Cheonggye-moottoritie vuonna 2003 ja sen tilalle palautettu Cheonggyecheon-joki vuonna 2005. Image: Seoul Metropolitan Government.

Espoon hajanaisesta yhdyskuntarakenteesta seuraa kuitenkin myös ongelmia. Kun rakentaminen on levinnyt laajalle, toimivien palveluiden, etenkin liikennepalveluiden tarjoaminen on kallista. Asfalttia ja aikaa kuluu, kun kaikkialle on pitkä matka. Tiet ja kadut vievät Espoon maa-alasta lähes 13 neliökilometriä (sis. katualueet, ei esim. katuosien välisiä viheralueita)! Oma auto onkin monen espoolaisperheen arjessa välttämätön, koska tarjolla olevat joukkoliikennepalvelut eivät vastaa tarvetta. Ei ihme, että liikenne ja pysäköinti ovat perinteisesti olleet Espoon valtuuston kuumimpia puheenaiheita.

Työmatka Espoosta Espooseen voi ruuhka-aikaan kestää yli 45 minuuttia, mikä ruotsalaisen tutkimuksen mukaan nostaa avioeroriskiä 40 prosenttia ja altistaa erilaisille terveyshaitoille.

Suomi on sitoutunut vähentämään radikaalisti ilmastopäästöjään vuoteen 2030 mennessä, ja liikenne on yksi Suomen tärkeimpiä päästölähteitä. Biopolttoaineilla ja sähköautoilla on liikenteen ilmastopäästöjen vähentämisessä oma roolinsa, mutta ne eivät riitä, eivät lähellekään. Lisäksi on kehitettävä joukkoliikennettä ja vähennettävä turhaa liikkumista. Käytännössä tämä tarkoittaa yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Kun päiväkoti, ruokakauppa ja raideliikenteen pysäkki ovat kävelymatkan päässä, oman auton tarve vähenee merkittävästi.

Kaupunkirakenteen hajanaisuus tuhlaa myös rakennusmaata. Tuloksena on pääkaupunkiseudun tonttipula, jota on vaikea uskoa, kun katsoo maisemaa ilmasta. Joka tapauksessa tonttimaan hinta ja sen seurauksena asumisen hinta on noussut niin korkeaksi, ettei kaikilla ole enää varaa asua täällä. Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue ulottuu Raaseporista Loviisaan!

Meidän on uskallettava tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Muuten henkilöliikenteen määrä vain kasvaa, ja yhä useampi toistaiseksi rakentamaton lähiluontokohde kaavoitetaan rakennusmaaksi tai teiksi ja kaduiksi. Jatkuva uuden rakennusmaan tarve uhkaakin yhtä Espoon suurimmista valteista, luonnonläheisyyttä. Kun pientaloja ja pieniä kerrostaloja ripotellaan joka puolelle, virkistyskäyttöön sopiva lähiluonto käy vähiin.

Vanhojen asuinalueiden täydennysrakentaminen ei ole helppoa sekään. Vanhat asukkaat eivät riemastu uusista rakennuksista ja teistä. Siksi kuntapoliitikot mieluummin rakentavat uusia kaupunginosia vanhojen tiivistämisen asemesta. Esimerkiksi Espoossa on väitelty pitkään siitä, pitäisikö Histaan rakentaa uusi asuinalue, vaikka Hista olisi täysin irrallaan kaupunkirakenteesta, vaatisi uuden kunnallistekniikan ja vanhalle Turuntielle lisäkaistoja. Histassa ei kuitenkaan ole vanhoja asukkaita, jotka valittaisivat rakennushankkeista tai uhkaisivat olla äänestämättä rakentamista kannattavia valtuutettuja.

Joskus vanhan kaupunkirakenteen kiertäminen johtaa surkuhupaisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi Raide-Jokerin linjaus kulkee Espoossa pitkän matkan Kehä I:n ja Laajalahden Natura-luonnonsuojelualueen välisellä kaistaleella, jossa ei ole kuin pari omakotitaloa. Se ei siis palvele kuin Etelä-Laajalahden ja Pohjois-Tapiolan itäosien asukkaita. Lisärakentamisellekaan ei ole tilaa.

Tehokas maankäyttö ja tiivis kaupunkirakenne eivät tarkoita pelkkiä kerrostaloja, paitsi ehkä metro- ja rautatieasemien ympärillä. Monissa maailman suurkaupungeissa on pientaloalueita, joiden asukastiheys on suomalaista kerrostalolähiötä suurempi. Usein näiltä alueilta löytyy myös metroasema tai ainakin light rail -pysäkki. Riittävä asukastiheys mahdollistaa toimivat joukkoliikennepalvelut.

Maankäyttöä ja liikennettä suunniteltaessa on muistettava ajatella tulevaisuutta. Ensi kesänä avattava Länsimetro liikennöi vielä ensi vuosisadalla. Ensi valtuustokaudella kaavoitettavissa asunnoissa asutaan vuosikymmenten ajan. Nyt rakennettavilla teillä liikkuu jo 20-luvulla robottiautoja ja -busseja. Ensimmäistä robottibussia kokeiltiin Otaniemen kaduilla jo viime kesänä.

Millaisen tulevaisuuden kaupungin haluaisin siis Espoosta rakentaa?

Tiivistäisin vanhaa kaupunkirakennetta uusien alueiden avaamisen asemesta. Rakentaisin ennemmin korkealle kuin leveälle, jotta lähiluontoa säästyisi virkistyskäyttöön.

Espoon liikenneverkon rungon muodostaisi raideliikenne: Länsimetro, Kaupunkirata, Raide-Jokeri I ja Raide-Jokeri II. Syöttöliikenne hoidettaisiin kuljettamattomilla KutsuPlus-pikkubusseilla. Raide-investointien rahoittamiseksi ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi yksityisautoilta kerättäisiin ruuhka-aikoina tienkäyttömaksua, mutta vasta kun raideliikenne tarjoaisi yksityisautoille toimivan vaihtoehdon.

Seuraisin tarkasti Helsingin kokemuksia kaupunkimoottoriteiden bulevardisoinnista ja hyödyntäisin oppeja soveltuvin osin myös Espoossa. Näin vapautuisi suuri määrä hukkamaata rakennuskäyttöön hyvien liikenneyhteyksien varrelta. Kaupunkimoottoriteiden bulevardisoinnista on kuitenkin toistaiseksi kokemusta vain Helsinkiä paljon suuremmista kaupungeista, joiden liikenneruuhkat ovat aivan eri luokkaa kuin pääkaupunkiseudulla. Niiden kokemukset eivät välttämättä toistu yksi yhteen Helsingin saati Espoon kokoisessa kaupungissa. Joka tapauksessa bulevardeja rakentaneiden suurkaupunkien ruuhkat eivät ole ainakaan pahentuneet, usein helpottaneet, ja maan arvo on noussut.

Investoisin kevyen liikenteen väylien rakentamiseen ja kunnossapitoon. Tässä on tapahtunut Suomessa jo paljon kehitystä, mutta meillä espoolaisilla on vielä paljon opittavaa esimerkiksi Oulusta ja Joensuusta. Erityisesti koulujen ympäristön kevyen liikenteen väyliä tulisi parantaa. On noloa, että monet espoolaiset vanhemmat tuovat lapsensa autolla kouluun, koska pitävät espoolaisia pyöräteitä lapsilleen liian vaarallisina.

Posted in Blogi Tagged with: , ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*