Yleisradion monikulttuurisuuden vahti

Yleisradiolain 6 § määrittelee Yleisradion hallintoneuvoston tehtävät seuraavasti:

Hallintoneuvoston tehtävänä on:

1) valita ja vapauttaa yhtiön hallitus ja hallituksen puheenjohtaja sekä määrätä hallituksen jäsenten palkkio;

2) päättää asioista, jotka koskevat toiminnan huomattavaa supistamista tai laajentamista tai yhtiön organisaation olennaista muuttamista;

3) huolehtia ja valvoa, että julkisen palvelun ohjelmatoiminnan mukaiset tehtävät tulevat suoritetuiksi;

4) laatia 6 a §:ssä tarkoitettu palveluiden ja toimintojen ennakkoarviointi suhteessa julkiseen palveluun ja viestintämarkkinoiden kokonaisuuteen sekä suhteessa siihen, vastaavatko ne yhteiskunnan demokraattisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarpeisiin, sekä arvioinnin perusteella päättää palvelun tai toiminnon aloittamisesta tai aloittamatta jättämisestä ja julkaista päätös perusteluineen;

5) päättää talouden ja toiminnan suuntaviivoista;

6) tarkastaa ja hyväksyä hallituksen toimintakertomus;

7) valvoa yhtiön hallintoa ja antaa varsinaiselle yhtiökokoukselle lausuntonsa tilinpäätöksestä ja tilintarkastuskertomuksesta.

Hallintoneuvoston on lisäksi vuosittain huhtikuun loppuun mennessä annettava eduskunnalle kertomus 7 §:n mukaisen julkisen palvelun toteutumisesta sekä ohjaus- ja valvontatehtäviensä toteuttamisesta edellisen kalenterivuoden aikana. Ennen kertomuksen antamista tulee kuulla Saamelaiskäräjiä.

Hallintoneuvoston on lisäksi käsiteltävä muut hallituksen sille esittämät asiat.

Ja hallintoneuvoston valvoman julkisen palvelun Yleisradiolain 7 § määritteleen puolestaan seuraavasti:

Yhtiön tehtävänä on tuoda monipuolinen ja kattava julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Näitä ja muita julkisen palvelun sisältöpalveluja voidaan tarjota yleisissä viestintäverkoissa valtakunnallisesti ja alueellisesti.

Julkisen palvelun ohjelmatoiminnan tulee erityisesti:

1) tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla monipuolisia tietoja, mielipiteitä ja keskusteluja sekä vuorovaikutusmahdollisuuksia;

2) tuottaa, luoda, kehittää ja säilyttää kotimaista kulttuuria, taidetta ja virikkeellistä viihdettä;

3) ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tarjota mahdollisuus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen, painottaa lapsille ja nuorille suunnattuja ohjelmistoja sekä tarjota hartausohjelmia;

4) kohdella ohjelmatoiminnassa yhtäläisin perustein suomen- ja ruotsinkielistä väestöä, tuottaa palveluja saamen, romanin ja viittomakielellä sekä soveltuvin osin myös maan muiden kieliryhmien kielellä;

5) tukea suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta sekä huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille;

6) edistää kulttuurien vuorovaikutusta ja ylläpitää ulkomaille suunnattua ohjelmatarjontaa;

7) välittää asetuksella tarkemmin säädettäviä viranomaistiedotuksia ja varautua televisio- ja radiotoiminnan hoitamiseen poikkeusoloissa.

Seura-lehden Yleisradion hallintoneuvoston viime vuoden pöytäkirjoista nostamat esimerkit hallintoneuvostossa käytetyistä puheenvuoroista ovat surullista luettavaa. Ne paljastavat, etteivät kaikki meistä hallintoneuvoston jäsenistä ole ilmeisesti lukeneet Yleisradiolakia. Meidän tehtävänämme on valvoa, tukevatko Yleisradion ohjelmat esimerkiksi suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta, ei ottaa kantaa siihen, ovatko esimerkiksi tasa-arvonäkökohdat tai kulttuurien vuorovaikutus omasta mielestä tärkeitä.

Niin kutsutussa Satosen työryhmässä sovitut muutokset Yleisradiolakiin vahvistavat hieman hallintoneuvoston asemaa ja julkisen palvelun määritelmää, mutta Seura-lehden jutussa käsiteltiin nimenomaan viime vuotta.

Poliittisten päättäjien ja Yleisradion journalismin erillään pitämisellä on hyvät perusteet. Historia on opettanut, miten käy, kun poliitikot päättävät, mitä ja miten uutisoidaan. Liberaalissa demokratiassa riippumaton media arvioi poliittista ja taloudellista vallankäyttöä sekä viranomaisten toimintaa kriittisesti. Yleisradion toiminnan rahoittavien veronmaksajien on voitava luottaa siihen, että heidän rahojaan ei käytetä esimerkiksi hallituksen tai valtion omistamien yhtiöiden aseman pönkittämiseen. Siksi poliitikkoja on Yleisradion johtoelimistä ainoastaan hallintoneuvostossa, jolla nimenomaan ei ole toimivaltuuksia vaikuttaa Yleisradion journalistiseen päätöksentekoon.

Olemme Suomessa paheksuneet Puolan ja Unkarin yleisradioiden ottamista maiden hallitusten ohjaukseen, mutta ei Suomenkaan yleisradion riippumattomuus ole itsestään selvää. Politiikan ja journalismin erottaminen nykyisessä Yleisradiolaissa on seurausta niin kutsutun Reporadion vuosista, jolloin Yleisradion ohjelmapolitiikka oli korostetun poliittista. Ja kuten viime syksyn tapahtumat osoittivat, suomalaisilla poliitikoilla on edelleen haluja vaikuttaa Yleisradion journalistiseen toimintaan.

Toki hallintoneuvosto pidetään Yleisradion tilanteesta ajan tasalla ja meitä informoidaan ajankohtaisista kysymyksistä. Esitellyistä asioista myös keskustellaan, ja se on avannut meille hallintoneuvoston jäsenille mahdollisuuden ottaa kantaa Yleisradion ohjelmapolitiikkaan ja journalistiseen toimintaan. Itse olen esimerkiksi kiitellyt esports-lähetyksiä ja kysynyt dopingin, sopupelien ja kisapaikkalahjusten vaikutusta huippu-urheilun lähetysoikeuksien ostamiseen. Ja kuten Seura-lehden jutusta kävi ilmi, jotkut ovat ilmaiseet mielipiteensä myös Yleisradion ajankohtaistoimituksen poliittisesta journalismista.

Kyse ei siis ole ollut päätöksistä eikä hallintoneuvoston kannanotoista, vaan hallintoneuvoston yksittäisten jäsenten mielipiteistä. Silti, vaikka Yleisradion toimiva johto olisi kuinka kovakorvainen ja antaisi meidän puheidemme mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, asetelma ei näytä hyvältä: Yleisradion rahoituksesta päättävät poliitikot kritisoimassa hallintoneuvoston jäsenen arvovallalla Yleisradion poliittista journalismia, siis oman toimintansa uutisointia.

Politiikassa se miltä asiat näyttävät, on tunnetusti yhtä tärkeää kuin se, miten asiat oikeasti ovat. Poliittisen vallankäytön vahti ei saa näyttää vallankäyttäjien vahtimalta.

Posted in Blogi Tagged with: ,
One comment on “Yleisradion monikulttuurisuuden vahti
  1. anonyymi says:

    Eikö olisi tasapuolisuuden nimissä reilua tukea myös assimilaatiota eikä pelkkää monikulttuurisuutta?

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*