Työ tekijäänsä oottaa

Uudenkaupungin autotehdas ilmoittaa tarvitsevansa yli 1000 uutta työntekijää. Edelliset isot rekrytoinnit autotehdas teki pari vuotta sitten. Kemijärvelle rakennettavaan biojalostamoon etsitään noin 1000 työntekijää, Äänekoskella sellutehdasta rakentaa noin 2600 työntekijää, Turun telakalle palkataan 500 risteilijöitä rakentamaan.

Yhteistä näille kaikille on osaavan henkilökunnan löytämisen vaikeus. Vaikka Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan runsaat 200 000 työtöntä, työnantajat valittavat työvoimapulaa. Uutta työvoimaa tarvitsevat yritykset suuntaavat katseensa kotimaan lisäksi ulkomaille, erityisesti Baltiaan ja Itä-Eurooppaan.

Kotimaisen työvoiman heikko saatavuus näkyy myös rakennusalalla. Esimerkiksi Länsimetron Koivusaaren aseman rakentajat olivat kotoisin yhteensä 35 eri maasta. Äänekosken sellutehtaan rakentajat tulevat 41 eri maasta. Helsingin seudulla taloyhtiöiden pikkuremonttien tarjouspyyntöihin ei saa välttämättä yhtäkään vastausta. Sähköasentajaa saa anella useammasta liikkeestä ennen kuin joku suostuu tulemaan paikalle… joskus parin viikon päästä.

Kun tekijöitä ei ole, tarjolla on vain eioota.

Suomalaisen työn kohtaanto-ongelman taustalla on monta tekijää. Kansanedustaja Hjallis Harkimo (kok) syyttää blogissaan suomalaisten työmarkkinoiden jäykkiä rakenteita ja kalliita päivärahoja ja matkakorvauksia. Itse korostaisin sitä, ettei esimerkiksi levyseppähitsaajan tai puusepän ura ole viime vuosina kiinnostanut riittävän monia nuoria, vaikka työtä olisi tarjolla eikä palkoissakaan ole valittamista. Ynnäilin erään pikkuremontteja tekevän yhden hengen yrityksen kuukausiliikevaihtoa, ja päädyin 15 000 euron tuntumaan. Hänellä riittää jo sovittuja töitä usean kuukauden jonoksi asti.

Toisena ongelmana on työpaikkojen sijaitseminen väärissä paikoissa. Esimerkiksi lounaisrannikolla on käytännössä täystyöllisyys ja asuntopula. Moni olisi valmis muuttamaan työn perässä, mutta vaikka uusi asunto olisi tiedossa, ensin pitäisi saada vanha asunto kaupaksi ja löytää myös puolisolle töitä. Muuttohaluja hillitsevät myös muuttokulut, asunnonvälittäjän palkkio ja varainsiirtovero.

Asuntoyhtiön osakkeiden myyntihinnasta varainsiirtovero on 2% ja kiinteistön hinnasta 4% eli 300 000 euron arvoisen asunnosta vero on siis joko 6 000 tai 12 000 euroa. Varainsiirtovero peritään tietysti myös ostettavan uuden asunnon myyntihinnasta. Lisäksi kannattaa muistaa 3-4% kiinteistövälittäjän palkkio sekä ostettavasta että myytävästä asunnosta. Ei ihme, ettei työn perässä muuttaminen aina kannata.

Jos haluamme oikeasti kannustaa suomalaisia muuttamaan työn perässä, on meidän ensimmäiseksi luovuttava varainsiirtoverosta. Sen jälkeen on lisättävä asuntojen tarjontaa työvoimapulasta kärsivillä paikkakunnilla.

Lisäksi vanhempien kannattaa miettiä, mille uralle lapsiaan kannustavat.

Tagged with: ,
2 comments on “Työ tekijäänsä oottaa
  1. anonyymi says:

    Aikaisemmin ovat toisaalta myös firmat kouluttaneet työntekijöitä tarpeisiinsa. Jostain syystä tämä ei enää kelpaa vaihtoehdoksi.

  2. Pekka Salmela says:

    Mistä esim tiedät että autotehtaaseen ei riitä hakijoita, kun haku päättyy vasta 18.12. ja loput hakijat haetaan pitkin vuotta 2017. Eli eivät hae kerralla mitään tuhatta ihmistä. Myöskin onko noissa biojalostamoissa edes haut alkanee? ynnämuuta.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*