Sähköinen äänestys ei saa olla itsetarkoitus

Tarjosin tätä kirjoitusta Helsingin Sanomien Mielipide-sivulle vastauksena kunta- ja uudistusministeri Vehviläisen kirjoitukselle. Aiheesta julkaistiin monta mielipidettä, eikä tämä mahtunut joukkoon. Siksi julkaisen sen nyt täällä. 

Kuten kunta- ja uudistusministeri Vehviläinen totesi (HS Mielipide 3.11.), hallitus on asettanut tavoitteekseen ottaa sähköinen äänestäminen käyttöön kaikissa yleisissä vaaleissa.

Sähköinen äänestäminen voi vaikuttaa luontevalta jatkolta Suomen digitalisaatiolle, joka on vienyt jo mm. pankkipalvelut ja verotuksen verkkoon.

Digitalisointi ei saa kuitenkaan olla koskaan itsetarkoitus, vaan sen avulla on saavutettava merkittäviä hyötyjä aiempaan toimintatapaan verrattuna. Esimerkiksi sähköiseen äänestämiseen kannattaa siirtyä vain, jos se parantaa vaalisalaisuutta, äänestämisen saavutettavuutta ja vaalituloksen luotettavuutta.

Käytännössä fyysistä äänestyslippua ja uurnaa vastaavan sähköisen äänestyksen tekninen toteutus on erittäin haastava tehtävä. Siinä missä esimerkiksi verkkopankissa kaikista tapahtumista jää järjestelmään jälki, vaalijärjestelmään ei saa jäädä tietoa siitä, miten kukin on äänestänyt. Silti äänestäjien on voitava luottaa siihen, että heidän äänensä on laskettu oikein.

Vaalitulos on myös suojattava ulkopuoliselta häirinnältä ja manipuloinnilta. Jo pelkkä epäilys vaalituloksen sähköisestä peukaloimisesta riittää vaarantamaan vaalituloksen legitimiteetin.

Tällä hetkellä ajatus vaalivilpistä voi tuntua kaukaiselta, mutta kannattaa muistaa, milloin Suomen nykyinen vaalijärjestelmä luotiin. Sisällissodasta toipuvassa maassa ihmiset eivät luottaneet toisiinsa, mutta vaalitulokseen piti silti voida luottaa. Siksi äänestyspaikoilla on niin paljon vaalivirkailijoita, valvomassa toisiaan. Siksi äänet lasketaan kahteen kertaan eri paikoissa.

Toistuvat uutiset tietomurroista viranomaisten ja yritysten tietojärjestelmiin eivät ole lisänneet kansalaisten luottamusta tietotekniikan luotettavuuteen. Myös maailmalla käytetyistä sähköisistä äänestysjärjestelmistä on löydetty vakavia tietoturvapuutteita. Eräskin äänestyskoneen murtamiseen käytetty tekniikka on nimetty sen paljastaneen suomalaisen tietoturva-asiantuntijan mukaan Hursti hackiksi.

Jos vaalitulosta onnistutaan muuttamaan epäilyksiä herättämättä, hyökkääjä voi kaapata koko vaalit. Esimerkiksi Yhdysvalloissa vaaliviranomaisten ja puolueiden tietojärjestelmiin viime kuukausina, presidentinvaalien alla tehtyjä tietomurtoja käsitellään nimenomaan turvallisuuspoliittisena uhkana.

Käytännössä sähköisen äänestyksen tietoturvan varmentaminen tarkoittaa kaiken vaaleissa käytettävän tietotekniikan tarkistamista ennen vaaleja. Urakka on valtava, pelkkä uurnan pohjan tunnustelu ei riitä. Miten voimme varmentua siitä, ettei mitään äänten antamiseen, välittämiseen tai laskemiseen käytettyjä laitteita tai ohjelmistoja ole manipuloitu?

Toki nykyisessäkin vaalijärjestelmässä on omat ongelmansa. Erityisesti ennakkoäänten käsittelyn turvallisuudessa on parantamisen varaa.

Joka tapauksessa kannattaa muistaa Josef Stalinin sanat: “On täysin merkityksetöntä, kuka äänestää tai mitä. Sen sijaan on äärimmäisen tärkeää, kuka laskee äänet ja miten.”

Jyrki Kasvi (vihr)

Kansanedustaja

Tagged with: ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*