Puhe on taitolaji

Työpaikkailmoitus, jossa haettiin Nokian toimitusjohtajalle puheenkirjoittajaa, on herättänyt ihmetystä. Virinnyt keskustelu kertoo kuitenkin paljon enemmän meistä suomalaisista kuin Nokiasta.

Spiegel_Rhetoric_1555

Suomessa hyvää puhujaa pidetään jotenkin epäilyttävänä, sutkina helppoheikkinä, jonka sanoihin ei voi luottaa. Ei ihme, ettei retoriikkaa, puheiden valmistelun ja esittämisen taitoa Suomessa arvosteta. Vai koska olette kuulleet mielestänne hyvin kirjoitetun ja innostavasti esitetyn puheen?

Esimerkiksi Yhdysvalloissa omien mielipiteiden julkista esittämistä ja puolustamista pidetään niin keskeisinä demokraattisen yhteiskunnan kansalaistaitoina, että puheviestinnän perustaidot opetetaan kaikille jo koulussa. Sen sijaan Suomen peruskoulun opetusohjelmassa puhe jää tekstin jalkoihin. Käytännössä puheviestintään kiinnitetään huomiota vain osaamistavoitteen ’vuorovaikutustilanteissa toimiminen’ osana.

Puheviestintätaidot auttavat myös kuuntelemaan puheita, tunnistamaan puhujan käyttämiä retorisia keinoja, joilla hän yrittää vaikuttaa ja vakuuttaa kuulijansa.

Eikä kyse ole vain demokratiasta.

Kun Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri esiintyy julkisesti, 32 miljardia euroa puhuu. Hänen puheitaan seuraavat sekä asiakkaat, sijoittajat että Nokian työntekijät. Jos puheesta syntyy väärä käsitys tai useita ristiriitaisia käsityksiä, se näkyy pian Nokian osakkeenomistajien ja työntekijöiden pankkitileillä. Nokian osakkeenomistajien pitäisi päinvastoin ihmetellä, miksi Surille palkataan päätoiminen puheenkirjoittaja vasta nyt.

Tai kun Suomen pääministeri tai tasavallan presidentti puhuu, hän puhuu meidän kaikkien, viiden ja puolen miljoonan suomalaisen nimissä.

Hyvää puhetta ei kirjoiteta hetkessä, ja se tehdään usein ryhmätyönä. Puheenkirjoittajat eivät kirjoita puheita omasta päästään vaan auttavat puhujaa ilmaisemaan omia ajatuksiaan. Eikä tärkeää puhetta pidetä ilman palautekierrosta, jossa varmistetaan muun muassa se, ettei puheen keskeistä sanomaa voi ymmärtää väärin, eikä puheesta voi irrottaa lauseita, joita voi käyttää puhujaa vastaan.

Hyvän puheen kieli on myös erilaista kuin luettavaksi tarkoitettu teksti. Esimerkiksi lauserakenteet ovat yksinkertaisempia, koska kuulija ei voi palata puheessa taaksepäin toisin kuin lukija tekstissä. Jokainen lause on ymmärrettävä yhdellä kuulemalla, mieluiten puhujan tarkoittamalla tavalla. Siksi tärkeät puheet myös koeluetaan kriittiselle yleisölle, joka antaa palautetta paitsi tekstistä myös äänen käytöstä.

Meillä kansanedustajilla ei ole puheenkirjoittajia. Siksi avustajat ja perheenjäsenet saavat kuunnella työn alla olevia keskentekoisia puheluonnoksia kyllästymiseen asti.

Tagged with: ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*