Onko urheilu haitallista lapsille?

 

Viime kuukausien uutisten perusteella on syntynyt mielikuva, että kansainvälinen huippu-urheilu on pahasti rappiolla.

Urheilutuloksia manipuloidaan, miljoonien lahjuksia annetaan ja otetaan, ja doping on järjestelmällistä. Ja laskun maksavat suurkisojen tv-katsojat lähetysoikeuksissa, huijatut rehelliset vedonlyöjät ja areenabaarien kaljasiepot tuopin hinnassa.

Urheilun ihanteilla ei ole enää juurikaan tekemistä huippu-urheilun kanssa, paitsi kisatapahtumien mielikuvamarkkinoinnissa.

Herää kysymys, miten huippu-urheilun korruptio vaikuttaa urheilua harrastaviin lapsiin ja nuoriin? Millaisia arvoja he oppivat harrastuksestaan? Esimerkiksi Saksassa urheilualojen opiskelijoista joka neljäs käyttää kognitiivista suorituskykyä parantavia lääkeaineita.

Onko urheilu ylipäätään enää lapsille sopiva harrastus? Paljon heikomminkin perustein on vaadittu lasten harrastuksia rajoitettavaksi. Siis urheilu, ei liikunta, joka tuottaa terveyttä ja hyvinvointia kaikille, ei vain harvoille.

Olen jo pitkään ihmetellyt, miksi lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt sitä mukaa kun yhteiskunnan resursseja on kohdistettu lasten ja nuorten urheiluharrastusten tukemiseen. Olemmeko samalla jakaneet lapset aktiiviliikkujiin ja muihin, joiden elämään ei liikkuminen kuulu? Ja kun näiden “muiden” liikkuminen on aina vain vähentynyt, olemme yrittäneet ratkaista ongelmaa samalla lääkkeellä, tukemalla urheilua.

Odotan paljon peruskoulun uudelta opetusohjelmalta, jossa painotetaan nimenomaan liikkumista urheilun asemesta.

Tagged with: , ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*