T-mallin media

Vanhoilla medioilla on ongelma. Mainostuloista yhä kasvava osuus valuu globaaleille verkkoyhtiöille kuten facebookille ja Googlelle. Tämän seurauksena myös suomalaiset kaupalliset mediayhtiöt ovat vaikeuksissa, ja yt-kierrokset seuraavat toistaan.

suomenkieliset tieto-sanomat

Suomenkieliset Tieto-Sanomat alkoi ilmestyä vuonna 1776.

Tätä menoa Suomessa ei muutaman vuoden kuluttua ole enää kansallista kaupallista mediaa, on vain Yleisradio ja jonkin ”Google Median” tai ”iMedian” kansallinen toimitus.

Paljon on puhuttu lukijoiden ja katsojien siirtymisestä verkkoon, mutta mainostajien käytöksen muutoksella on median tulevaisuudelle vähintään yhtä suuri merkitys. Miksi suomalainen media ei enää kelpaa suomalaisille mainostajille?

Eduskuntavaalien alla jouduin itse jälleen pohtimaan, mihin vaalirahani sijoittaisin. Perinteinen vaalipäivän Hesarin mainos oli tietysti pakollinen, mutta muuten en juuri lehtimainoksiin rahaa laittanut? Miksen? Koska lehtimainonta on haulikkoammuntaa.

Siinä missä esimerkiksi facebookissa voin kohdistaa mainokseni tietyissä kunnissa asuviin tietyn ikäisiin tietyistä asioista (kuten kilpailevan puolueen kilpailevasta ehdokkaasta) kiinnostuneisiin ihmisiin, sanomalehdessä (ja televisiossa) mainostani näytettäisiin kaikille kaikkialla.

Miksi perinteiset tiedotusvälineet eivät edes verkkoversioissaan pysty samaan? Koska ne ovat tottuneet tarjoamaan samaa tuotetta kaikille asikkailleen, sekä lukijoille/katsojille että mainostajille. On pieni lohtu sijoittaa vaalimainoksensa Ulkomaat-sivuille, jos niiden lukijoista vain murto-osa voi edes äänestää sinua.

Perinteinen media tuottaa edelleen ”T-mallin Fordeja”, sama malli ja väri saavat luvan kelvata kaikille. Lehden tilaajana en ole voinut tilata lehteäni ylimääräisillä Tiede-sivuilla ilman Urheilu-sivuja, enkä mainostajana ole voinut sijoittaa mainostani vain ylimääräiset Kulttuuri-sivut tilanneille lukijoille Uudenmaan vaalipiirin kunnissa jaettaviin lehtiin.

Lukijalähtöisen lehden toimittaminen ja tuottaminen olisi ollut 1990-luvun paperimaailmassa haastava mutta ei mahdoton logistinen tehtävä. Mediamaailmaa mullistava innovaatio. 2010-luvun digitaalisessa maailmassa sen luulisi olevan triviaalia.

Posted in Uncategorized
5 comments on “T-mallin media
  1. Herbert Havu says:

    Kirjoituksesi perustuu oletukseen, että viestinnän teho on suoraan seurausta sen kohdentamisesta. Sähköiset mediat ovat kieltämättä ylivoimaisia kun tarkastellaan kykyä kohdistaa viesti rajatulle kohdeyleisölle. Kuitenkin markkinoinnissa tärkeintä on vaikuttavuus.

    Niin sanotun perinteisen median olisikin syytä miettiä, millaisin ratkaisuin he pystyvät haastamaan sosiaalisen median tällä rintamalla. Vaaleja ajatellen nämä “muista minut” naamailmoitukset toimivat varmasti paremmin uudessa mediassa, mutta uskoisin että monimutkaisemmat asiat saa paremmin perille HS:n etusivun mainoksen kautta kuin missään uudessa mediassa. Mutta osaako perinteinen media kertoa palvelujensa käyttäjille omista vahvuuksistaan?

  2. Tomi Pasanen says:

    Eikö Helsarin sanomat tosiaan näy käyttäjäkohtaisesti? Luulis että ainakin osittain.

    Tässä olisi helppo saada asiakkaan rekisteriin: rekisteröitymällä saa viikon lukuoikeuden ilmaiseksi. Ja kun vielä tekee selliaisen rekisteröitymisen missä asiakas antaa kaikki tietonsa nyt ja tulevaisuudessa (kuten googlessa) lehdelle niin homma pyörii.

    • Jyrki says:

      Nykyään verkko-HS kysyy, oliko jokin juttu mielestäni tärkeä. Maksan täydestä verkkolukuoikeudesta eli tietävät kuka olen. Sen sijaan HS ei ilmeisesti vielä seuraa, mitä juttuja luen ja mitä jaan, vaan tosiaan kysyy erikseen.

      • anonyymi says:

        Sehän on vain positiivista, etteivät vakoile lukijoita.
        Toisekseen, tuon tiedonhan voi todella tietää vasta sen jälkeen, kun artikkeli on luettu. Muuten vain ruokitaan kamalaa clickbait-ilmiötä.

  3. anonyymi says:

    Perinteisen median ongelma on se, että yrittäessään kilpailla kaikki-nyt-heti -internetin kanssa, he unohtavat oman vahvuutensa, mikä on taustoitus ja laatujournalismi. Maksullinen roska ei pärjää ilmaisroskan kanssa, vaikka kuinka yritetään, mutta laatujournalismille löytyisi lukijoita. Ongelma vain on siinä, että nykyisellään sanomalehtien taso on aika heikko juuri tällä alueella, koska on menty mukaan lehdistötiedotteiden ja sähkeiden suoraan julkaisuun uutisina eikä olla panostettu omaan tutkivaan sisällöntuotantoon.
    Iso ongelma on myös siinä, että uutistoimintaa tehdään voittoa tavoitellen, jolloin se joutuu kilpailemaan viihteen, tms. kanssa. Voittoa tavoittelemattomat toimitukset varmaan seisoisivat tukevasti omilla jaloillaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*