Doupattuna töissä

Noin miljoona suomalaista syö Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä, ja pelkästään masennuslääkkeitä käyttää meistä noin 400 000. Lisäksi noin puolelle miljoonalle suomalaiselle on määrätty verenpainelääkkeitä. Joka neljäs työssä käyvä suomalainen kärsii jonkinasteisesta työuupumuksesta.

Pills - CC SA BY mattza

CC SA BY mattza (flickr)

Vähättelemättä kenenkään depressiota tai verenpainesairautta, Suomessa on jotain pahasti vialla. Olemme pahoinvoiva kansakunta, jota pidetään pillereillä pystyssä.

Yhtenä selityksenä suomalaisten psyykkiselle ja fyysiselle pahoinvoinnille voi olla suomalainen työelämä. Miksi pohdin näin? Työn piirteiden tiedetään vaikuttavan merkittävästi ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Esimerkiksi työn psyykkisellä kuormittavuudella ja etenkin työn autonomialla on havaittu olevan vahva yhteys sydän- ja verisuonitautien oireisiin. Vastaavasti (työperäinen) stressi tunnetusti altistaa mm. kohonneelle verenpaineelle ja depressiolle.

Merkittävä osa suomalaisten syömistä mieliala- ja verenpainelääkkeistä määrätään työterveysasemilla, joihin työssä käyvät suomalaiset menevät, kun epäilevät verenpaineensa nousseen, tai kun uupumuksen, ahdistuksen ja masennuksen kanssa ei enää tule toimeen.

Työterveysasemien asiakkaita ovat työnantajat, jotka maksavat siitä, että työntekijät pääsevät nopeasti lääkäriin ja pysyvät työkuntoisina. On kuitenkin paljon helpompaa ja halvempaa kirjoittaa resepti kuin selvittää, onko työyhteisössä, työkulttuurissa tai työtehtävissä jotain vialla. Ovatko esimerkiksi työtehtävät liian monotonisia, ovatko työn vastuut ja valtuudet tasapainossa, kohteleeko lähiesimies alaisiaan tasapuolisesti, jne?

Joissain tilanteissa parasta työterveyshoitoa voisi olla suositella työpaikan tai ammatin vaihtoa. Moni depressio on ihmeparantunut työpaikan vaihdoksen tai työkyvyttömyyseläkkeen myötä.

Doupataanko suomalaiset lääkkeillä työkykyisiksi, vaikka todellisuudessa työntekijöiden asemesta työpaikat ovat sairaita? Hoidammeko oireita pahoinvoinnin syiden asemesta?

Valitettavasti työnantajalle ei voi määrätä pilleripurkkia.

Suomalaisten lähiesimiesten ja keskijohdon johtamiskoulutus on edelleen pikemmin poikkeus kuin sääntö. Harvalla esimiehellä on luonnonlahjana sosiaalista pääomaa, jolla tunnistaa alaisten pahoinvointi saati ymmärtää sen syyt. Tai miten työyhteisön ongelmiin pitäisi tarttua ennen kuin työterveysaseman ovella alkaa olla ruuhkaa.

Jyrki J.J. Kasvi

Disclaimer: En ole psykiatri, en verenkierron sairauksiin erikoistanut lääkäri enkä työterveyslääkäri. Sen sijaan pääaineeni TKK:lla oli työpsykologia ja johtaminen eli ainakin teoriassa minun pitäisi tietää jotain työyhteisöjen toiminnasta.

Posted in Työ Tagged with: , ,
4 comments on “Doupattuna töissä
  1. Koistinen says:

    Noin 700 000 suomalaista käyttää vuosittain ainakin lyhyen aikaa jotakin psyykenlääkettä. Noin joka kymmenes aikuinen käyttää jotakin psyykenlääkettä vuosittain säännöllisesti.

    Psyykenlääkkeiden käyttö perustuu niiden kykyyn lyhentää psykiatrisia sairausjaksoja ja estää psykiatristen sairausjaksojen toistumista. Ne myös lievittävät eriasteisia jatkuvia tai usein ilmeneviä psyykkisiä oireita – kuten ahdistus-, pelko- ja masennusoireita tai unettomuutta.
    Erilaisia lääkkeitä

    Psyykenlääkkeet jaetaan tärkeimmän käyttötarkoituksensa mukaan eri ryhmiin:

    antipsykoottiset (mielisairauksien hoidossa käytettävät) lääkkeet,
    masennus- eli depressiolääkkeet,
    mielialantasaajalääkkeet,
    ahdistuslääkkeet ja
    uni- ja nukahduslääkkeet.

    http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00412

  2. Kommentoija says:

    Hei,

    Suomalaisille pitäisi kertoa enemmän itsetietoiseksi tulemisesta.

    Ettei annettais päätösvaltaa lääkärille joka toimii lääkefirmojen lobbarina.

    Neurologisesti terve ihminen ymmärtää ottaa selvää ja vaatia, mutta kuka pitää heikompien puolta?

  3. Tuli mieleen, kun tänä syksynä aihe on tullut omakohtaisesti tutuksi: kuinkakohan paljon on sellaista oireilua ja oireiden lääkintää, joiden oikea syy ei löydykään yksilöstä eikä työyhteisön dynamiikasta, vaan työpaikan sisäilmaongelmista?

    Kun rakennusta ei haluta tutkia, eikä sairastuvuutta kartoittaa, yksilöt kärsivät kukin itsekseen, eikä yhteyksiä nähdä ja oireilujen syitä etsitään vääristä paikoista. Kun kaupunki haluaa säästää viimeiseen asti korjaus- ja väistötilakuluissa, yksilö voi menettää terveytensä loppuiäkseen ja yhteiskunta veronmaksajan. Kaikki ne sisäilmaongelmaiset päiväkodit ja peruskoulut…

  4. Jussi says:

    Ehkä mielialalääkkeitä voidaan kutsua doupingiksikin, mutta silloin laskisin joukkoon myös kofeiinin, joka pitää pirteänä niin tarpeellisissa kuin tarpeettomissakin kokouksissa, ja tulehduskipulääkkeet, joilla paikataan istumatyön aiheuttamia selkävaivoja. Lääkkeet auttavat usein oleellisesti paranemista, ja ne saattavat myös olla välttämättömiä mahdollistamaan esimerkiksi liikunnan lisäämisen tai muita tarpeellisia muutoksia elämässä tai elämäntavoissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*