Nablataan Suomi nousuun

Suomi nousee viennillä, sanotaan. No mitä me sitten viemme: kemikaaleja, koneita, puujalosteita, elektroniikkaa, … Meidän viennistämme suurin osa on siis erilaisia teknologiateollisuuden tuotteita, insinöörien suunnittelemia tuotteita, joiden tuotannon insinöörit ovat suunnitelleet.

Suomen kansainvälinen kilpailukyky riippuu vientituotteiden laadusta ja hinnasta. Suomen kilpailukyky riippuu siis suomalaisten insinöörien osaamisesta ja luovuudesta. Insinöörit ovat paljon vartijoina, ja heidän koulutuksensa on Suomen menestykselle kriittistä, sekä valmistuvien insinöörien määrä että laatu. Kuka investoi Suomeen ja rakentaa tänne tuotantolaitoksia, jos tarjolla ei ole tekniikan osaajia tuotekehitykseen ja tuotannon kehitykseen?

Kaikki ponnistelut ovat kuitenkin turhia, jos tekniikan opiskelu ei kiinnosta suomalaisia nuoria. Ongelman juuret ovat peruskoulussa, jossa liian monelle lapselle syntyy mielikuva, että matematiikka on vaikeaa, vaikeampaa kuin aiempien sukupolvien mielestä. Koska matematiikkaa pidetään jo peruskoulussa vaikeana aineena, yhä harvempi valitsee myöhemmin lukiossa pitkän matematiikan. Ja matematiikka on tekniikan perusta.

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
13 606 13 348 13 262 13 215 13 435 12 769 12 314 12 237 12 264

Pitkän matematiikan ylioppilaskokeeseen kevään ja syksyn kirjoituksissa vuosittain osallistuneiden abiturienttien määrä. Keväällä 2015 kirjoittajia oli jälleen vähemmän (10631) kuin keväällä 2014 (10865).

No mihin koulutuspoliittinen keskustelu on viime vuosina keskittynyt? Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksen kehittämiseen? Ei, kiivaimmat väittelyt on käyty uskonnon tuntimäärästä, kaunokirjoituksesta, käden taidoista ja liikunnasta. Esimerkiksi Sipilän hallituksen ohjelma lupaa tunnin liikuntaa jokaiseen koulupäivään.

Miksei tuntia matematiikkaa päivässä!

Eivät kaikki pitkän matematiikan kirjoittajat tietenkään hae teknillisiin yliopistoihin. Itse asiassa viime vuonna ’osuus’ (jos oletetaan, että vain edellisenä keväänä ja syksynä kirjoittaneet hakevat opiskelemaan, mikä ei tietenkään pidä paikkansa) putosi 61,71 prosentista 55,82 prosenttiin, ja tänä vuonna edelleen 52,79 prosenttiin. Aiempien vuosien perusteella kyse voi olla myös satunnaisvaihtelusta tai muista vaikuttavista tekijöistä, mutta olen silti trendistä hyvin huolissani.

Pitkän matematiikan kirjoittajien määrä edellisenä keväänä ja syksynä DI-opintoihin hakeneiden määrä DI-opintoihin hakeneiden osuus pitkän matematiikan kirjoittajista Hyväksyttyjen määrä DI-opintoihin hyväksyttyjen osuus hakeneista
2011 12821 6694 52,21 % 2983 44,56 %
2012 12425 7143 57,49 % 2947 41,26 %
2013 12203 7531 61,71 % 2790 37,05 %
2014 12296 6864 55,82 % 2926 42,63 %
2015 12030 6351* 52,79 % 2574 40,54 %

Pitkän matematiikan kirjoittajien ja DI-opintoihin hakeneiden määrän kehitys. *Vuonna 2015 yliopistojen yhteishakumenettely muuttui, mikä on voinut vaikuttaa hakijoiden käyttäytymiseen. Lähteet: DIA-yhteisvalinnan sivut ja *Opetushallitus.

Meillä on neljä toisiaan täydentävää vaihtoehtoa, jos me haluamme Suomen teknologiateollisuuden eli vientiteollisuuden parantavan kansainvälistä kilpailukykyään. Keinoista kolme on valtiovallan päätäntävallassa, neljäs työmarkkinajärjestöjen sovittavissa. Meidän on

  1. kehitettävä ja lisättävä matematiikan opetusta peruskoulussa, raivattava tilaa tuntikehyksiin ja opetussuunnitelmiin ja kehitettävä matematiikan opettajien koulutusta.
  2. parannettava tekniikan alan houkuttelevuutta uravaihtoehtona, kehitettävä insinöörien työelämän laatua.
  3. houkuteltava matemaattisesti lahjakkaita opiskelijoita ulkomailta, tarjottava lukukausimaksujen asemesta stipendejä, järjestettävä harjoittelupaikkoja ja jaettava drinksulippuja yökerhoihin.
  4. tuotava valmiita insinöörejä ulkomailta ja poistettava tarvehankinta.

Diplomi-insinöörien palkkojen leikkaaminen viidellä prosentilla ei ole vaihtoehtojen joukossa, koska suomalaisten insinöörien palkkataso on jo valmiiksi alhaisempi kuin kilpailijamaissa.

Myös suomalaisten insinöörien koulutuksen sisällöissä on parantamisen varaa. Miksi kuluttajatuotteiden suunnittelu on suomalaisille insinööreille niin vaikeaa? Esimerkiksi Apple ei nujertanut Nokiaa paremmalla tekniikalla vaan ylivertaisella käyttäjäkokemuksella!  Itse asiassa iPhone I oli tekniikaltaan senaikuisia nokialaisia merkittävästi huonompi puhelin.

Yhtä selitystä voi hakea amerikkalaista yliopistoista, joissa yhdistetään teknologiaa, humanismia ja kulttuuria. Esimerkiksi maailman tunnetuimassa teknillisessä yliopistossa M.I.T:ssä opiskellaan ja tutkitaan myös humanistisia tieteitä ja taiteita. Ei ime, että Amerikkalaiset insinöörit ymmärtävät kuluttajien tarpeita eurooppalaisia kollegoitaan paremmin.

Lisäksi yritystoiminnan perusteet kuuluvat amerikkalaisten yliopistojen perusopintoihin siinä missä virkamiesruotsi suomalaisen opiskelijan tenttikalenteriin. Ei ihme, sillä monien amerikkalaisten yliopistojen onnistumista arvioidaan yliopiston ympärille syntyvien yritysten määrän perusteella. Sitä saat mitä mittaat.

Millä mittareilla Suomen teknillisten yliopistojen onnistumista tulisi arvioida?

Posted in Uncategorized Tagged with: ,
4 comments on “Nablataan Suomi nousuun
  1. Mauri Kaipainen says:

    Olen paljolti samoilla linjoilla, mutta kyllä Jyrki panee nyt liian paljon vastuuta insinööreille. Hyvän vientituotteen takana on paljon laajempi joukko asiantuntijoita. Käytettävyys on monimutkainen vuorovaikutus, jota kehittävät heidän kanssaan mm. psykologit, kignitiotieteilijät ja muotoilijat ja antropologit. Jos kämmentietokonetekniikkaa ajatellaan, mukana ovat ainakun pelisuunnuttelijat ja musiikin tutkijat. Nokian puhelin oli katkeraan loppuun asti hyvä insinöörituote, mutta iPhone nousi laajemmasta asiantuntemuksesta ja keksimisestä ja ajoi ohi vaikka, kuten Jyrkikin viittasi, oli selvästi huonompi insinöörituote.

    • Jyrki Kasvi says:

      Totta, tarvitsemme insinöörejä, jotka ymmärtävät ihmisiä, ja humanisteja, jotka ymmärtävät tekniikkaa. Ainakin minut tuo viittaamani MIT:n tutkimusohjelmalista pysäytti ja pakotti miettimään.

  2. Matti Korhonen says:

    Insinööri on lankojen yhdistäjä,ajatuskartan hahmottelija; lähtökohta uudelle innovaatiolle on koettu tarve kehittyneemmälle tuotteelle/palvelulle tai se, mikä voisi olla nykytiedon ja kokemuksen perusteella mahdollista tulevaisuudessa. Siinä käyttäjä kokemuksineen ja parannusehdotuksineen on avainhenkilö kuultavaksi. Suunnittelijainsinöörin on tunnettava käyttäjätason todellisuus,siis poistuttava cad-ruudun ääreltä ja mentävä työasuisena ammattilaisen rinnalle kohtaamaan todellisuus. Insinöörin rinnalle proton luonnosteluvaiheessa tulee ottaa teollinen muotoilija, visualisti, joka antaa tuotteelle haluttavan ilmeen.

  3. Alli Huovinen says:

    Nabla on ystävämme. <3

    Hienoa, että joku kansanedustaja herää miettimään näitäkin asioita. Tosin matematiikkaa tarvitaan paljon muussakin kuin tekniikassa. Esimerkiksi Oulun yliopiston opiskelupaikoista noin 70 % vaatisi pitkän matematiikan.

    Matemaatikotkin tekevät todella hyödyllistä tutkimusta ja kehittelyä.

    Sain serkultani Puolasta tiedon: "Tohtori Joonas Ilmavirta sai Puolassa kansainvalisen Stefan Banachin matematiikka-palkinnon.Onnea suomalaisille matematiikoille!"

    Ilmosen väitöskirjassa on mukana erityinen, kansantajuinen osuus, jossa kuvaillaan inversio-ongelmien merkitystä ja ratkaisutapoja. Aloittelijan johdatus inversio-ongelmiin sivulta 30.

    http://users.jyu.fi/~jojapeil/thesis/brt_290814.pdf

    Matematiikkalehdestä Solmu löytyy paljon tietoa matematiikan sovelluksista.

    Onko ajateltu sitä, mistä saadaan (pitkän) matematiikan opettajia, jos ei ole pitkän matematiikan lukijoita ja kääntäen? Ainakin Oulussa on jo vuosien ajan tullut viestejä Norssilta, että matemaattisten aineiden opetusharjoittelijoita on vähän.

    Facebookissa on ryhmä "Poliitikot matematiikan puolesta". Sielläkin on pohdittu matematiikan merkitystä.

1 Pings/Trackbacks for "Nablataan Suomi nousuun"
  1. […] läste igår en blogg. Skriven av Jyrki Kasvi, teknologie doktor och fd riksdagsman. En grön sådan. Brukar läsa JK:s […]

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*