Ikäsyrjintä kannattaa

Suomalaisten keski-ikä nousee, ja keskimääräinen eläkeikä nousee. Suomalaiset työntekijät ovat siis vuosi vuodelta vanhempia. Samaan aikaan työmarkkinoilta kuulee, että yli 50-vuotiaiden työnhaku on lähes toivotonta. Miksi? Miksei kokenut työntekijä kelpaa työnantajille?

Siksi, että yli 50-vuotiaan palkatessaan työnantaja ottaa suuren riskin. Me olemme rakentaneet työkyvyttömyyseläkejärjestelmän, joka kannustaa jättämään yli 50-vuotiaat työnhakijat palkkaamatta ja irtisanomaan yli 50-vuotiaat työntekijät aina kun se on mahdollista.

Työkyvyttömyyseläkejärjestelmään on sisäänrakennettu maksumekanismi, jonka kauniina tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään työntekijöidensä työkykyä ja ennaltaehkäisemään työntekijöiden työkyvyttömyyseläkkeitä. Puhutaan ns. työkyvyttömyyseläkkeiden työnantajan omavastuuperiaatteesta.

Kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, se näkyy työnantajan työeläkemaksuissa. Maksun määräytymisperuste riippuu työnantajasta eri tavoin, esimerkiksi pienen kunnan maksut määräytyvät eri tavalla kuin suuren yrityksen.

Kuntien varhaiseläkemenoperusteista maksua (ns. varhe-maksu) peritään kolmen vuoden ajan siitä kun työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle tai kuntoutustuelle, ja sen tasoon vaikuttaa kunnan koko ja aiheutunut eläkemeno. Käytännössä yhden työkyvyttömyyseläkkeen kunnalle tai kuntayhtymälle aiheuttama varhe-maksu voi nousta jopa yli sataan tuhanteen euroon.

Yritysten työkyvyttömyyseläkemaksujen maksuluokkajärjestelmä on vielä monimutkaisempi, mutta käytännössä työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen vaikutus on sitä suurempi, mitä suurempi yritys on kyseessä. Jos yrityksen yhteenlaskettu palkkasumma on suurempi kuin noin 32 miljoonaa euroa, työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy kokonaan yrityksen työkyvyttömyyseläketapausten perusteella lasketun maksuluokan mukaan. Jos palkkasumma on alle kaksi miljoonaa euroa, työkyvyttömyyseläkemaksu määräytyy keskimääräisten työkyvyttömyyseläkemenojen perusteella, eikä siihen voi vaikuttaa yrityksen omalla toiminnalla.

Tavoitteiltaan kauniin järjestelmän ongelmana on se, että työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäädä tasaisesti eri ikäisinä. Keskimäärin työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään 52-vuotiaana, ja lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvistä on yli 55-vuotiaita.

Yli 50-vuotiaiden ikäsyrjintä on siis helpoin ja tehokkain tapa minimoida työntekijöiden mahdollisesta työkyvyttömyydestä työnantajille aiheutuvaa työkyvyttömyyseläkemaksuriski! Paljon kustannustehokkaampi tapa kuin yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työkyvyttömyyseläköitymisen ennaltaehkäisy.

Me suorastaan kannustamme työantajia ikäsyrjintään. On pienoinen ihme, että kukaan yli 50-vuotias saa ylipäätään töitä.

Sama pätee myös nuorempiin terveysongelmaisiin työhakijoihin. Hoidetusta masennuksesta tai alkavasta reumasta ei kannata työnhaussa mainita.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Oikeudenmukaisinta olisi jakaa työnantajan työkyvyttömyyseläkemaksut työkyvyttömyyseläkkeelle jäävän työntekijän työhistorian kaikkien työnantajien kesken. Nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla tämä ei kuitenkaan onnistu. Omastakin työhistoriastani on monta työnantajaa lakannut olemasta, ja yhä useampi tekee osan työhistoriastaan ulkomailla, Suomen eläkejärjestelmän ulkopuolella.

Helpointa olisi hienosäätää nykyistä järjestelmää niin, että se huomioi työntekijän iän aiheuttaman luontaisen työkyvyttömyyseläkeriskin. Haasteena on, että järjestelmä on jo nykyisellään niin monimutkainen, etteivät sen yksityiskohtia ymmärrä kuin vakuutusalan ammattilaiset.

Minulla ei ole valmista vastausta; En ole vakuutusmatematiikan asiantuntija. Joka tapauksessa ratkaisun on oltava sellainen, että se:

  1. Tasaa työnhakijasta työnantajalle koituvat työkyvyttömyyseläkeriskit tasapuolisesti, on sitten kyse työnhakijan iästä tai sairaushistoriasta.
  2. Kannustaa työnantajia edelleen investoimaan työntekijöiden työterveyteen ja työhyvinvointiin.
  3. On ymmärrettävissä ilman eläkevakuutusmatematiikan erikoisosaamista.

Pahaa pelkään, että kolmas kohta on se kaikkein vaikein.

Posted in Uncategorized
4 comments on “Ikäsyrjintä kannattaa
  1. Mikko Kautto says:

    Tämä on tärkeä eikä ihan helppo aihe. Työnantajan rekrytointipäätökseen vaikuttavat monet asiat, ennen kaikkea kysymys palkkaamisen hyödystä ja työntekijän tuottavuudesta. Välillisiä kustannuksia koituu paitsi eläketurvasta myös terveydenhuollosta, työttömyysvakuutuksesta, sairaspoissaoloista ym.
    Jos katsotaan vain työeläkemaksuja, niin työnantajalle työeläkevakuutusmaksu on itse asiassa 53 v. täyttäneen työntekijän osalta matalampi kuin nuoremmalla (koska työntekijältä itseltään peritään vähän korkeampi maksu).
    Pientyönantajalle ei tule työkyvyttömyydestä työeläkepuolelta lisäseurauksia, ts. maksaa aina tasasuuruista maksua. Työnantajalle tulee työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisesta maksuvaikutus, jos a) työnantaja on riittävän suuri ja jos b) työkyvyttömyysriski on kyseisessä yrityksessä – ikärakennekin huomioiden – keskimääräistä korkeampi. t. Mikko Kautto

    • Pekka R. says:

      Mutta tuossa blogissa mainitussa on kuitenkin kyse aika pirun isosta riskistä, käänteisestä lotosta suorastaan ja se on todella räikeää tahatonta ikäsyrjintää valttion tasolta. Muut maksut voi tasoittaa varmasti, kunhan tuosta järkyttävän isosta epäoikeudenmukaisuudesta päästään eroon. Tämä on valtion kannustamaa ikärasismia parhaimmillaan. Valtakunnanoikeuteen pitää haastaa se joka ei tuota sairaseläkesäädöstä kumoa.

  2. Timido Tranquila says:

    Ihmisiä on sorrettu ja syrjitty aina, milloin ihonvärin, rodun, uskonnon takia. Nyt Suomessa sorretaan iän vuoksi, ja sen aiheuttaa lainsäädäntö.

    Eihän tällaista voi olla, ei voi sallia.. Eikö ole nykyhallituksen aikeissa ja lupauksissa purkaa kaikenlainen lainsäädäntö mikä mm. hankaloittaa työnsaantia, mm. erilaiset kannustinloukut. Nyt kuitenkin on olemassa loukku johon ei ole tarkoituskaan koskea, ketään ei kiinnosta 50 vuotta täyttänyt työtön.

    Olen työttömänä työnhakijana kokenut että lähettämiini työhakemuksiin ei edes vastata vaikka olisin työkokemukseni takia varmasti pätevä, kokenut ja sopiva haettuun työhön. Jos sattuu joskus pääsemään työhaastatteluun asti, tulee pakit ja syytä kysyessä asiaa kierrellään ja puhutaan vaikkapa “harrastuneisuudesta”, keksitään kaikenlaisia verukkeita kun ei voida sanoa suoraan että syypäänä on ikä.

    Eihän tällaista voi tapahtua missään muualla kuin Suomessa!

    Eikö asialle voisi jotakin tehdä, saada aikaiseksi. Voisitko Jyrki sinä pitää meidän puoltamme ja tuoda asiaa esille?

    • Pekka R. says:

      Niin, jotain tuolle pitäisi tehdä, koska tämä se vasta rahanhaaskuuta on. Minullakin nyt valtion subventoiman ikärasismin takia odotettavissa oleva työttömyysaika on 17 vuotta. Onko tämä nyt sitä kannustamista? Eli kun ei työtä saa niin “kannustetaan” tällä tavalla yrittäjäksi? Tai poistumaan maasta muiden haitoille, koska esim. ruotsalaisen työnantajan ei tämmöisestä tartte huolehtia. Samalla tavalla kuin “kannustetaan” työnantajaa pitämään huolta jonkun toisen työnantajan vähän ennen 50 vuotispäivää loppuunkuluttamasta työntekijästä? Tämähän on nyt mennyt mustan pekan peluuksi, että kelle jää musta pekka kouraan? Ok, vähän rankasti tässä nyt arvostelen. Mutta pitäisihän tämä selvästi kaikille 50 vuoden korvilla oleville sanoa: ÄLKÄÄ hakeko isoihin yrityksiin töihin, hakekaa pikkufirmoihin, niihin voitte tuurilla päästä. Tai jos vaan suinkin kykenette ja uskallatte niin POISTUKAA MAASTA.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*