Data seuraa terveyttä

Kuulin kesällä kaksi tarinaa elävästä elämästä. Ensin eräs tuttavani, elintoimintojaan seuraava biohakkeri kertoi yrittäneensä antaa lääkärilleen rannekkeensa ja vuoteensa keräämät tiedot omista elintavoistaan. Lääkäri lähes loukkaantui moisesta aktiivisuudesta, eikä suostunut ottamaan tietoja vastaan.

Sitten toinen tuttava kertoi käynnistään eläinlääkärissä Yhdysvalloissa. Sairastuneen koiran tutkiminen aloitettiin lataamalla koiran kaulapannan keräämät tiedot koiran elintoiminnoista lääkärin tietokoneelle.

Voyce activity collar. i4C Innovations.

Voyce activity collar. i4C Innovations.

Tarinat saivat ajattelemaan kahta asiaa.

Ensinnä, miksi Suomessa ei oivallettu, että monet ovat valmiita investoimaan vähintään yhtä paljon lemmikkinsä terveyteen kuin omaan hyvinvointiinsa? Aktiivisuuskaulapannoista on tulossa aktiivisuusrannekkeisiin verrattava bisnes. Mikseivät suomalaiset elintoimintojen seuraamisen teknologiaan erikoistuneet yritykset oivaltaneet tätä mahdollisuutta? Meillä olisi ollut kaikki tarvittava tieto ja osaaminen.

No, eipä tullut minullekaan mieleen. Pahus.

Toiseksi, miksi amerikkalainen eläinlääkäri on kiinnostunut potilaansa elintoiminnoista kerätyistä tiedoista, mutta suomalainen ihmislääkäri ei ole? Tässä on toinen mahdollisuus, jota emme saa Suomessa hukata.

Markkinoille on tulossa yhä uusia laitteita, joiden avulla voimme seurata elimistömme toimintaa, sykettä, verenpainetta, unen laatua, happisaturaatiota, verensokeria, … Aiemmin näitä laitteita käytettiin kuntoilun ja urheilun apuvälineinä, mutta jatkossa niitä käytetään yhä enemmän myös terveyden seuraamiseen ja sairauksien hoitoon.

Kyse on vain siitä, olemmeko me suomalaiset näiden laitteiden ja palveluiden myyjiä vai ostajia?

Dataan perustuva terveyden seuranta ja sairaanhoito mullistavat terveydenhoidon. Kerättyjen tietojen jatkuva analyysi voi parhaimmillaan ohjata potilaan hoitoon jo ennen varsinaisten oireiden ilmaantumista. Hoitava lääkäri voi puolestaan määrätä lääkityksen ja terapian lisäksi anturin, joka seuraa hoidon vaikuttavuutta ja raportoi sairaalan tietojärjestelmälle.

Kuinka ketterästi suomalainen terveydenhoitojärjestelmä omaksuu uuden teknologian mahdollistamat uudet toimintatavat? Vai ovatko eläinlääkärit Suomessakin edelläkävijöitä? Olemmeko jatkossa paremmin perillä koiramme terveydestä kuin omista sairauksistamme?

Tagged with: , ,
5 comments on “Data seuraa terveyttä
  1. Pessimisti says:

    Eiköhän tässäkin ensimmäisenä iske laki vastaan, joku määräys tai laki jossain onnistuu kieltämään tällaisen tiedon keräämisen. Ja tähän vedoten sitä ei suostuta edes aloittamaan.

    Applen HealthKit olisi tähän täydellinen, mutta senkin integrointi suomalaisen terveydenalan järjestelmiin on CGI/Tiedolta viiden vuoden projekti ja hinnaltaan pienen banaanivaltion BKT:n verran.

  2. Pulsari says:

    Minulla on pulssia mittaava aktiivisuusranneke. Minä vein muutaman vuorokauden pulssin käyrät lääkärille ja lääkäri melkein innostui. Sen seurauksena oli viikon parin päästä “kannettava EKG” päivän mukana (Holter-tutkimus). Muutamaa päivää myöhemmin oli kävelytestiä ja sydämen ultraääntä.

    Varsinaista vikaa ei sydämessä ole, kunhan vähän vikkelään lyö. Siitä huolimatta kardiologi haluaa tavata puolen vuoden välein.

    Osataan sitä Suomessakin, kunhan ei asu Helsingissä.

  3. Lassi Laitala says:

    En halua änkyröidä ja sanoa että ei pitäis hyödyntää, mutta ensin vastaan tulee varmaan aika, joka terveyskeskuslääkärillä on rajallinen. Noiden kaikkien mittaustulosten tulkinta ja merkitys ei sisälly peruskoulutukseen enkä tiedä miten paljon noiden mittausten merkityksestä lopulta tiedetään. Eli se aika menee niiden asioiden selvittämiseen joihin osataan reagoida terveyttä edistävästi.

    Toinen kysymys varmaan on se miten luotettavia nuo laitteet ovat, periaatteessa jos jokin varmuus olisi että laite antaa hyviä tuloksia voisi esimerkiksi tuo unenlaadun mittaus hyvin korvata typerät unipäiväkirjat, verenpaineen seuranta jos noilla onnistuu luotettavasti niin sehän on mainiota, verensokerin seuranta ei kai onnistu ilman verinäytteitä ja sitä nuo rannekkeet tuskin tekevät mutta sekin olisi mainio. Ehkä jaksottaisen eteisvärinän epäilyn ainakin voisi saada rannekkeella kiinni mikä myös olisi kuin 100 jänistä. Happisaturaatiolla uniapnea kiinni?

    Mutta jos 30 minuutin vastaanotolla tulee vuoden sykevaihtelukäyrät niin se aika ei oikein riittäne läpikäyntiin ja lopputuloksena ei välttämättä päästäisi muuhun kuin siihen että hyvä on syödä terveellisesti, liikkua riittävästi, olla tupakoimati, huumeitta ja viinatta. Toki jos noista mittauksista saisi tutkimusnäyttöä nehän voisivat montaa jo tehtävää mittausta ja tutkimusta helpottaa ainakin. Kenties lisätutkimuksella saataisiin merkittävää muutakin hyötyä, mutta se vaatisi tosiaan jonkinlaisia sertifiointeja ainakin.

  4. JL says:

    Juu ihan totta.
    Ei leluille ole kiireisellä ammattilaisella aika töissä.

    Kuka alkaisi tekemään laitteiden luotettavuuden yms. kunnollisen verifioimisen niin että voidaan hyväksyä lääketieteellseksi laitteeksi.

    Eikö se ole aika paljon insinööreistä kiinni?

    Jos sitä ei tehdä Suomessa niin muualla niistä laitteista jotka tulevat ammattikäyttöön.

  5. Marjatta Halttu says:

    Juurikin tuo analysoiminen, datan hyödyntäminen on myös nouseva iso bisnes. Ei lääkäri tulevaisuudessa pysty eri laitteiden erilaisilla algoritmeilla kerättyjä raakadatoja tulkitsemaan. Innovointiavaruutta riittää!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*