Työ edustajaansa kiittää

[Olen yrittänyt löytää tietoja kansanedustajien koulutuksesta eduskunnan sivuilta, Wikipediasta ja edustajien omilta sivuilta. Aivan kaikkien edustajien tietoja en silti onnistunut löytämään. En ole myöskään tuplatarkastanut kaikkia tietoja eli jos löydät vieheen, ole ystävällinen ja vinkkaa niin korjaan.]

Mediassa on ihmetelty hallitustunnustelija Juha Sipilän (kesk) diplomi-insinöörin tutkintoa, ja tottahan se on, että jos Sipilän vetämät hallitusneuvottelut onnistuvat, hänestä tulee Suomen historian ensimmäinen DI-pääministeri.

Saatan olla tekniikan alan koulutuksen saaneena jäävi, mutta sanon silti, jo oli aikakin.

Sipilän ”insinöörin exceleille” on naureskeltu ja ”heikolle politiikan pelisääntöjen tuntemukselle” hymähdelty, vaikka juuri siinä piilee mielestäni yksi Sipilän Keskustalle johtaman vaalivoiton avaimista. Äänestäjät halusivat pääministerin, joka tulee politiikan ulkopuolelta, joka nimenomaan ei noudata politiikan pelisääntöjä, joka lopettaa yhteiskuntasopimusneuvottelut etuajassa, kun ne eivät etene.

Olen pitkään ihmetellyt, miksi politiikka ei kiinnosta tekniikan alan ihmisiä? Toki monelle tekniikan akateemiselle eduskuntapaikka voi tarkoittaa tulotason laskua, mutta niin se tarkoittaa myös monelle juristille ja lääkärille, joita on totuttu näkemään politiikassa paljon enemmän. Politiikassa kaivataan erilaisia, eri tavoin eri lähtökohdista ajattelevia ihmisiä, myös meitä insinöörejä exceleinemme.

Kansanedustajien tutkintoja peratessa kiinnittää huomiota paitsi joidenkin ammattikuntien puuttuminen myös joidenkin tutkintojen vahva edustus. Esimerkiksi valtiotieteilijöitä on edustajien joukossa ainakin 25 kappaletta, 12,5%.

Mielenkiintoista eduskunnan valtiotieteilijöissä on se, että heistä 17 on valittu Helsingin tai Uudenmaan vaalipiireistä. Yhdeksän eli 41% Helsingin vaalipiirin 22 edustajasta on valtiotieteilijöitä!

Vähäisempiä kasautumia löytyy myös muilta aloilta eri vaalipiireistä. Esimerkiksi 11 tekniikan alan koulutuksen saaneesta kansanedustajasta neljä tulee Oulun vaalipiiristä, 22% Oulun edustajista! Myös Uudeltamaalta valittiin neljä tekniikan alan edustajaa, mutta heidän osuutensa Uudenmaan 35 edustajasta on ”vain” 11%.

Ammatti ja tutkinto eivät tietenkään määritä kenenkään poliittisia näkemyksiä, mutta selvästi jotkut ammatit vetoavat enemmän toisten puolueiden äänestäjiin kuin toisten. Esimerkiksi Keskustan kannattajat suosivat erilaisia maa- ja metsätalousalan tutkintoja, joita löytyy kaikkiaan 13 Keskustan edustajalta. Vastaavasti joka viidennellä Vihreiden edustajalla on tekniikan alan koulutus, ja eduskunnan seitsemästä poliisista peräti viisi on perussuomalaisia.

Tagged with:
2 comments on “Työ edustajaansa kiittää
  1. Risto vaan says:

    “Insinööri” on muutenkin muuttunut sellaiseksi leimakirveeksi jota heilutetaan vähän turhan herkästi.

    Olen tavannut ihan oikeita ihmisiä jotka ovat tosissaan ja häpeilemättä sitä mieltä, että insinöörin tutkinto tarkoittaa aina samaa kuin putkiaivot, excelit, maripaita ja kainalofarkut ja ennen kaikkea luovuuden totaalinen puute.

    Mielestäni kovin erikoista. Ja en ole itse insinööri.

    • anonyymi says:

      Niin, insinöörien niskaan kaadetut ongelmat ovat itseasiassa varsin usein juuri kaikkien muiden tuottamia ongelmia. Käyttöesineiden ja rakennusten ongelmat esimerkiksi johtuvat usein taiteilijoiden, designerien ja arkkitehtien virheistä. Insinööreille annettu rooli on jälkikäteen yrittää tehdä heidän suunnitelmistaan toimivia muuttamatta ulkonäköä. Aina se ei onnistu vaan insinöörien tonttia pitäisi huomioida myös suunnitteluvaiheessa: Jos arkkitehti ei huomioi tarvittavia tukirakenteita ja haluaa tehdä taloon geometrisiä ratkaisuja, joita ei voi saada vedenpitäviksi, talon tukirakenteet sitten aiheuttavat esteitä avoimiin tiloihin ja kosteus sitten vain tulee sisään joko taloon tai sen rakenteisiin. Ja kun keittiötuotevisionääri vaatii näkyville pinnoille puhtaita linjoja, niiden alle tarvittavat tukirakenteet tekevät kiposta sellaisen, että se pitää kuivattaa kuivauskaapissa kaksi kertaa – kerran oikeinpäin ja kerran ylösalaisin – koska sillä on sitten sekä ylä- että alapuolilla vettä kerääviä kaviteetteja. Ja jos maitotölkkiin pitää saada “helpompi” muovinen kierrekorkki vinoon yläpintaan, niin siinä ei sitten ole huomioitu täydestä tölkistä kaatamisen hankaluutta eikä se pieni pyöreä kaatoreikä muutenkaan salli korvausilman siirtymistä tölkkiin vaan tölkki ruikkii kaataessa. Tai nykyiset voirasiat, sikäli kun niitä enää myydään: voi ei pysy niissä, koska reunat ovat liian matalia ja pohjan kulmat on pyöristetty.

      On toki insinööreilläkin sokeita silmiä: Esimerkiksi päiväykset korkittomissa maito- ja mehutölkeissä ovat ns. vasenkätisiä eli pitäessäsi tölkkiä jääkaapin ovessa siten, että päiväys näkyy, sitä ei voi ottaa ovesta oikealla kädellä niin, että tölkistä voisi suoraan kaataa (paitsi “kämmensyrjällä” ranteen ylitse). Korkillisissa maitotölkeissä on sama ongelma, mutta niissä vastaava ei onnistu kummallakaan kädellä koska päiväys on korkin kanssa samalla puolella.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*