Köyhtyvät sukupolvet

Suomen menestys 1900-luvun loppupuolella oli suoranainen ihme. Lähtökohdat olivat kaikkea muuta kuin hyvät. Köyhä, Venäjän imperiumista karannut syrjäinen kehitysmaa oli revennyt Euroopan historian verisimmässä sisällissodassa kahtia. Toisessa maailmansodassa maa oli menettänyt parhaat viljelysmaansa, kansainvälisimmän kaupunkinsa sekä yhteyden Jäämerelle. Sotakorvaukset olivat imeneet maan kuiviin, ja yritteliäimmät nuoret olivat muuttaneet Ruotsiin. Silti vain 40-50 vuotta myöhemmin Suomi oli yksi maailman menestyneimpiä maita.

Samalla ehdimme tottua siihen, että jokainen suomalainen sukupolvi on edeltäjiään koulutetumpi ja varakkaampi.

Graphserver

http://findikaattori.fi/fi/14

Nyt tuo positiivinen kierre on katkennut. Koulutetuimmat suomalaiset ovat tällä hetkellä noin 40-vuotiaita. Sitä nuorempien sukupolvien koulutustaso on alhaisempi. Eivätkä suunnitellut leikkaukset koulutuksen ja tutkimuksen määrärahoihin lupaa trendin kääntyvän.

Digitalisoituvassa tulevaisuudessa osaamisen merkitys vain korostuu. Kansainväliset yritykset valittavat jo nyt, etteivät voi investoida Suomeen, koska Suomesta ei löydy riittävästi osaavaa työvoimaa.

Meidän pisa-paisteessa lekotellut koulujärjestelmämme ei ole kyennyt reagoimaan maailman muutoksiin riittävän nopeasti.

Samaan aikaan Suomen kansantulo laskee, ja työikäisten määrä vähenee. Verotettavaa ja verotettavia on siis entistä vähemmän, mutta eläkkeellä olevat suuret ikäluokat ovat tulossa ikään, jossa yhä useampi tarvitsee kallista laitoshoitoa.

Olemme ylläpitäneet 2000-luvun alun elintasoa ja palveluita velaksi, mutta jos kansantalous ei pian käänny nousuun, meidän on pakko laskea elintasoamme ja leikata julkisia palveluita. Se puolestaan supistaisi kansantaloutta entisestään, ja Suomen vuosikymmeniä jatkanut nousukierre sakkaisi lopullisesti itseään ruokkivaksi laskukierteeksi.

Jos kierrettä ei saada katkaistua, täst’edes jokainen uusi suomalainen sukupolvi on edeltäjiään köyhempi.

Miten kierre sitten katkaistaan? Lyhyellä tähtäimellä on investoitava kolmeen kohteeseen: Osaamiseen, työkykyyn ja työn tuottavuuteen.

Osaaminen: Nopeasti muuttuvassa taloudessa osaamisen merkitys korostuu. Jos haluamme Suomeen investointeja ja työpaikkoja, meiltä on löydyttävä osaavaa kielitaitoista työvoimaa, joka on valmis jatkuvasti oppimaan uutta.

Se tarkoittaa paitsi koulutusjärjestelmän uusimista myös täydennys- ja aikuiskoulutuksen kehittämistä. Suomen 300.000 työttömän osaaminen on päivitettävä 2020-luvulle.

Työkyky: Suuri osa Suomen työikäisistä on joko työkyvyttömyyseläkkeellä tai kuntoutuksessa. Työikäisten määrän huvetessa yhä suurempi osa heistä on pidettävä työkykyisenä.

Se tarkoittaa paitsi työterveys- ja mielenterveyspalveluiden kehittämistä myös suomalaisen johtamiskoulutuksen parantamista. Suomessa alan korkeakoulututkinnon on oletettu kuin itsestään antavan valmiudet myös työntekijöiden johtamiseen. Huono esimies tulee kalliiksi paitsi työntekijöille myös työnantajille.

Tuottavuus: Suomalaisen työn tuottavuuden kehitys on ollut heikko jo kahden vuosikymmenen ajan. Nokian ongelmat eivät selitä siitä kuin osan. Jotta supistuva työvoima riittää ylläpitämään suomalaisten nykyistä elintasoa ja palveluita, työn tuottavuuden on noustava!

Se tarkoittaa investointeja osaamiseen, työvälineisiin ja työmenetelmiin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Yritysverotuksen ja -tukien on kannustettava nimenomaan tuottavuutta parantaviin investointeihin.

Tulevaisuus: Pidemmällä tähtäimellä on huolehdittava myös uuden työvoiman saatavuudesta. Käytännössä keinoja on kaksi, aktiivinen perhepolitiikka ja aktiivinen maahanmuuttopolitiikka.

Se tarkoittaa esimerkiksi isien kannustamista lastenhoitoon 6+6+6-mallilla, vanhemmuuden kustannusten tasaamista työnantajien kesken, lapsiperheiden kodinhoitopalveluita, ulkomaalaisten nuorten houkuttelemista Suomeen opiskelemaan sekä työperäisen maahanmuuton tarveharkinnasta luopumista.

___

Jos haluat kuulla näitä ajatuksia eduskunnasta:

Vaalikampanjatuotteiden verkkokauppa
Pienlahjoitukset vaalityöhön

 

Tagged with: , ,
2 comments on “Köyhtyvät sukupolvet
  1. Pirjo Valtakari says:

    Heippa!
    Kerropa mielipiteesi vanhushuollon järjestämisestä, eläkkeiden verotuksesta ja indeksikorotuksista. Mielellään 14.4. mennessä, kiitos!

    Terkut
    Pirjo, 66 V, Kirkkonummi

  2. nimim. k.m. says:

    Ei liity tähän blogaukseen mitenkään, mutta blogin RSS-feedin XML on malformed (ekalla rivillä whitespacea); jotkin lukijat hyväksyy tän muttei XML-standardia orjallisesti noudattavat.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*