Tietoyhteiskunnassa elämänura korvaa työuran

Digitalisaation vaikutuksista työelämään puhutaan paljon, mutta miten robotit ja tekoälyt, big data ja esineiden internet vaikuttavat työttömän arkeen?

Tieto- ja viestintätekniikka muuttaa talouden ja yhteiskunnan rakenteita yhtä dramaattisesti ja peruuttamattomasti kuin höyrykone 1800-luvun alussa, kun teollinen yhteiskunta syrjäytti maatalousyhteiskunnan Kyse ei ollut vain maatyöläisten muutosta tehdaskaupunkeihin, vaan samalla muuttuivat mm. koulu, liikenne, politiikka ja perhe.

Tietokoneiden suorituskyky kasvaa eksponentiaalisesti, on kasvanut jo vuosikymmenten ajan. Tietokoneiden laskentateho kaksinkertaistuu kahdessa vuodessa eli kuusitoistakertaistuu kahdeksassa vuodessa. Jo nyt tietokoneet suoriutuvat tehtävistä, jotka vielä muutama vuosi sitten olivat tieteisfantasiaa. Ja tulevina vuosina kehitys edelleen kiihtyy.

Tähän mennessä tietotekniikka on muuttanut maailmaa vain vähän, jos sitä verrataan lähivuosina tapahtuviin muutoksiin. Jo nyt tekoälyt käyvät yli puolet maailman arvopaperikaupasta, ja robotit lypsävät maitotiloilla. Pian tekoälyt tekevät syöpädiagnooseja ja autot ajavat itse itseään.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan seuraavien 20 vuoden aikana robotit ja tekoälyt saavat hoitaakseen kolmanneksen nykyisistä ammateista. Uusia ammatteja syntyy tilalle, ja jäljelle jäävissä ammateissa tarvitaan uutta osaamista.

Teollistumisen tavoin digitaalinen murros kestää vähintään sukupolven. Hyvässä tapauksessa tuloksena on entistä enemmän hyvinvointia kaikille nykyistä vähemmällä työllä. Huonossa tapauksessa yhteiskunta jakautuu digitaalitekniikkaa hallitsevaan eliittiin ja tekoälyjen ja robottien työstä ja elämästä syrjäyttämiin muihin.

Lähivuosina yhä useampi suomalainen huomaa ammattinsa katoavan tai osaamisensa vanhentuvan. Enää ei ole työuria vaan elämänura, silppuelämä, johon kuuluu perinteisen palkkatyön lisäksi työttömyyttä, opiskelua, yrittämistä ja läheisistä huolehtimista, usein vielä samaan aikaan. Kukaan ei voi olla varma, mistä ammatista tai roolista jää eläkkeelle.

Työttömän näkökulmasta silppuelämä voi olla jopa voimaannuttava kokemus. Työttömyys ja uuden ammatin opiskelu ei olekaan enää aukko ansioluettelossa vaan luonnollinen osa normaalia elämänuraa.

Digitalisaatio vaikuttaa myös työttömän toimeentuloon. Kun henkiset rutiinitehtävät siirtyvät tietokoneille, monet sosiaalietuudet kuten työttömyyspäiväraha, toimeentulotuki ja asumislisä automatisoituvat. Jos pankit ovat jo siirtäneet päätökset rutiinilainoista tietokoneille, Kansaneläkelaitos, työttömyyskassat ja sosiaalitoimistot seuraavat pian perässä.

Viranomaisten tietojärjestelmät tietävät, mihin etuuksiin kullakin on oikeus, ja myöntävät ne automaattisesti samaan tapaan kuin Verohallinto jo nyt kerää verot. Käytännössä kyse on perustulosta, millä nimellä sitä silloin kutsutaankin.

Kun sosiaalietuuksien rutiinit hoituvat automaattisesti, TE-keskusten, Kelan ja sosiaalitoimistojen jäljelle jäävät ihmistyöntekijät voivat keskittyä ihmisten auttamiseen paperien hoitamisen asemesta.

Sosiaalityö on hyvä esimerkki siitä, että työelämässä tarvitaan aina myös ihmisiä, ihmisiä kohtaamaan ihmisiä.

Digitaalinen murros vaikuttaa meidän kaikkien elämään. Sitä ei voi pysäyttää, siltä ei voi sulkea silmiään, mutta sitä voi ohjata, ja se tarjoaa uhkakuvien lisäksi myös mahdollisuuksia.

(Julkaistu työttömien edunvalvontalehti Tvytterissä)

Tagged with: , ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*