Jatkoa Oden 2020-luvun olennaisille kysymyksille

Osmo Soininvaara julkaisi blogin 2020-luvulla olennaisista kysymyksistä. Vaikka lista on kattava, mielestäni se kaipaa paria lisäystä ollakseen kattava. Vai mitä mieltä olette, puuttuuko näiden jälkeen vielä jotain?

Synteettiset, ilmasta, vedestä ja sähköstä valmistetut polttoaineet mullistavat kustannustehokkaasti teollisessa mittakaavass tuotettuina maailman energiatalouden. Kuva: Carbon Engineering Ltd.

Oden viisi olennaista kysymystä

Tärkein kysymys Oden listalla on ilmastonmuutokseen sopeutuminen. Sen torjumisen aika on jo mennyt. Ode uskoo, että vain ankaralla talousohjauksella pystymme edes hillitsemään ilmastonmuutosta. Kaikki muu on puuhastelua. Itse olisin lisännyt talousohjauksen rinnalle radikaalit teknologiset innovaatiot kuten geenimaipuloidut energiakasvit sekä ilmasta ja vedestä sähköllä tuotettavat synteettiset polttoaineet ja proteiinit.

Toinen kysymys on Afrikan väestöräjähdys, joka Oden mielestä uhkaa viedä suuren osan mantereesta “malthusialaiseen ansaan”, jossa väestönkasvu aiheuttaa kurjuutta ja kurjuus ylläpitää syntyvyyttä. Haasteena on, etteivät kaikki Afrikassa tiedosta ongelmaa ja halua apua väestönkasvun hillitsemiseen.

Kolmas on kapitalismin korjaaminen ennen kuin eriarvoisuuden kasvu rikkoo yhteiskuntia ja politiikka vajoaa barbariaan.

Suomesta Ode nostaa kysymykseksi alueellisen tasapainon pettämisen. Nuori, aktiivinen ja koulutettu väki muuttaa kasvukeskuksiin, ja muu Suomi näivettyy ja autioituu.

Lopuksi Ode muistuttaa, että alkaneella vuosikymmennellä tapahtuu myös myönteisiä asioita. Elämä on helpompaa ja mielenkiintoisempaa kaiken uuden ja kiehtovan vuoksi. Ainakin meille, jotka pidämme muutoksesta ja uusista asioista.

Ikäpolvien tasapaino horjuu

Mitä Oden listalta puuttuu? Ensimmäiseksi nostaisin listalle Suomen alueellisen tasapainon rinnalle ikäpolvien tasapainon. Eläkettä saavien ja hoivaa ja hoitoa tarvitsevien suomalaisten määrä kasvaa samalla kuin työikäinen väestö supistuu. Eläkkeiden ja hoivapalveluiden rahoitus tulee syömään yhä suuremman osan kansantulosta, eikä hoivan tuotantoon riitä nykyisillä rakenteilla työvoimaa.

Selviämme vain nostamalla 20-luvulla radikaalisti kaiken työn tuottavuutta automaation, robottien ja tekoälyjen avulla sekä houkuttelemalla Suomeen työvoimaa ulkomailta. Tarveharkinnasta tulisi luopua ja päinvastoin rekrytoida aktiivisesti ammattitaitoista väkeä muuttamaan Suomeen. Myös kiinteästä eläkeiästä luopumista joudutaan harkitsemaan, jos työikäisten määrä laskee kriisiksi asti. Silloin eläkkeelle pääsy ei olisi sidottu ikään vaan työkykyyn.

Teknologiadeterminismi jyrää

Olemme jälleen tulossa murrokseen, jossa teknologia muuttaa radikaalisti yhteiskunnan rakenteita aivan kuten auto muutti yhdyskuntarakennetta ja sähkömoottori teollisuutta. Teknologiadeterminismi jyrää, sillä teknologian mahdollisuudet ovat liian suuret olla tarttumatta niihin. Se joka saa ensimmäisenä esimerkiksi toimivan kvanttitietokoneen käyttöönsä, on etulyöntiasemassa kilpailijoihinsa nähden, ovat ne sitten kilpailevia yrityksiä tai kansakuntia.

Teknologian kiihtyvä kehitys on ilmastonmuutokseen verrattavissa oleva megatrendi, joka muuttaa maailmaa ja suomalaista yhteiskuntaa tavoilla, joita emme vielä täysin hahmota. Tietotekniikan kehitys on murroksen ytimessä, sillä se mahdollistaa monien muiden teknologioiden kehityksen. Esimerkiksi geenitekniikan nopea kehitys ei olisi ollut mahdollista ilman tietotekniikan kehitystä.

Esimerkiksi Julkishallinnon rutiinipäätökset ovat jo siirtymässä algoritmeille, ja pian myös monimutkaisemmissa päätöksissä hyödynnetään tekoälyjä. Ensin on kuitenkin ratkaistava uusia juridisia ja eettisiä kysymyksiä kuten se, onko tekoälyn tekemän päätöksen perusteet pystyttävä jäljittämään. Syväoppivien neuroverkkojen päätösten jäljittäminen voi olla mahdotonta.

Arkeen vaikuttaa eniten kaiken liittäminen verkkoon. Verkossa on jo kaikkea mitä kuvitella saattaa vessanpöntöistä logistiikka-automaatioon. 20-luvulla tämä “esineiden verkko” arkipäiväistyy ja valtaa kodit ja työpaikat.. On paljon tehokkaampaa hoitaa data ja laskenta “pilvessä” kuin kussakin laitteessa erikseen. Tietoturvan ja yksityisyyden merkitys korostuu, kun kodinkoneet kertovat verkossa, koska olet kotona, vuode tietää, koska nukut ja televisio seuraa keskustelua siltä varalta, että käsket sen vaihtaa kanavaa. 

Posthumanismin aika

Oden tavoin uskon 2020-luvun olevan mielenkiintoista aikaa, ei vähiten siksi, että pystymme rakentamaan suoran yhteyden ihmisen ja koneen välille. Ensimmäiset ihmisen lisälaitteet ovat proteeseja, niillä hoidetaan jotain sairautta tai korvataan sairauden viemä toiminto kuten munuainen tai näkö, mutta ennemmin tai ennemmin myös terveitä ihmisiä aletaan tehostamaan implanteilla ja lisälaitteilla.

Esimerkiksi keinotekoisia aisteja on jo kokeiltu. Ihmisen aivot ovat uskomattoman plastiset ja oppivat tulkitsemaan vaikka vyön pohjoiseen osoittavan värinän suuntavaistoksi. Myös ihmisen näkemä kuva on onnistuttu lukemaan hänen aivoistaan. Kun tekniikka kehittyy, voimme ohjata laitteita ajatuksillamme ja tallentaa unemme hereillä katsottavaksi.

Vanhaa kiinalaista kirousta lainatakseni, elämme mielenkiintoisia aikoja.

Mustat joutsenet

Laboratorioissa on kehitteillä myös todella radikaaleja teknologioita, jotka teollisessa mittakaavassa muuttaisivat talouden ja yhteiskuntien rakenteita. Esimerkiksi edellä mainittu ilmasta ja vedestä sähkön avulla syntetisoitu polttoaine mullistaisi kustannustehokkaana teollisena toteutuksena energiatalouden. Käytännössä öljyn, maakaasun ja hiilen tuotanto loppuisi. Sen sijaan polttoaineen tuotantoa varten rakennettaisiin kiivaasti uusiutuvia tai ydinvoimaa siitä riippuen, kumpi olisi edullisempaa. Öljyvaltioiden ja öljy-yhtiöiden merkitys maailmantaloudessa katoaisi.

Paljon puhutut, mahdollisesti jo 20-luvulla markkinoille tulevat 5. tason robottiautot muuttaisivat etenkin kaupunkeja radikaalisti. Autoja ei enää omistettaisi, vaan ne muuttuisivat palveluksi. Keskustoissa ei tarvittaisi pysäköintipaikkoja, sillä robottiautot olisivat päivisin jatkuvasti liikkeellä ja yöpyisivät jossain teollisuusalueella. Parkkipaikat voitaisiin ottaa muuhun käyttöön, parkkitalot purkaa ja keksiä parkkiluolille muuta käyttöä. Muutoksen merkityksestä kertoo paljon se, että Euroopan pinta-alasta arviolta 30 000 neliökilometriä on varattu pysäköinnille. Kyse on Belgian kokoisesta alueesta, josta suuri osa on kaupunkien keskustoissa.

On valitettavan todennäköistä, että maailmaa kohtaa 20-luvulla paikallinen ilmastokatastrofi, joka ajaa suuren joukon ihmisiä pois kotiseudultaan, tai sitten Lähi-Idässä soditaan jälleen, ja siviilit joutuvat pakenemaan kodeistaan. Molemmissa vaihtoehdoissa pakolaisten aalto löisi myös Suomen rannoille, mutta se ei olisi mikään yllätys. Sen sijaan paljon epätodennäköisemmän mutta suuremman haasteen tarjoaa Venäjän vallanvaihto Putinin joko sairastuessa tai luopuessa vapaaehtoisesti presidenttiydestä. Jos tuloksena on valtataistelu, olemme silloin itse eturivissä ottamassa pakolaisia vastaan ja anomme muiden EU-maiden jakavan taakaa.

Tagged with:
3 comments on “Jatkoa Oden 2020-luvun olennaisille kysymyksille
  1. Juha says:

    “Ensin on kuitenkin ratkaistava uusia juridisia ja eettisiä kysymyksiä kuten se, onko tekoälyn tekemän päätöksen perusteet pystyttävä jäljittämään. Syväoppivien neuroverkkojen päätösten jäljittäminen voi olla mahdotonta.”

    Olisiko tämä varsinaisesti ongelma? Tekoälyn pitää tehdä aina saman ratkaisun samoilla lähtötiedoilla ja seurata samoja sääntöjä kuin ihminen seuraa omassa päätöksenteossaan. Automaattinen päätös pitää olla helposti tarkistutettavissa ihmisellä jos päätökseen on tyytymätön.

  2. Hyvä lista. Tosin tehty eri tavalla kuin minun listani. Minun listani koski asioita, joille pitäisi tehdä kiireesti jotain. Ikääntymiselle on vähän vaikea tehdä mitään.

  3. quasiminus says:

    “Ainakin meille, jotka pidämme muutoksesta ja uusista asioista”
    kerro tuo perussuomalaisille.

    ongelmia on mutta tuo eläkejärjestelmä pitäisi nostaa pöydälle. se tulee ennemmin tai myöhemmin. ja liittyy talouden vakauteenkin.

    länsimaisessa talousjärjestelmässä on jotain kummallista menossa ja enkä usko että tällä kurssilla on pystyssä kovin pitkään. itse veikkaan että seuraava lama usa:ssa on aika paha ja tällä kertaa voi olla että usa ei selviä niin helpolla.

Leave a Reply to quasiminus Cancel reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.