Toiseksi suurin demokratia

Euroopan Unioni on ainutlaatuinen poliittinen ja taloudellinen rakennelma. Vaikka sen perustukset eivät ole välttämättä ihan suorassa, ja kattokin vuotaa paikoin, kaikkine ongelmineen EU on maailman toiseksi suurin demokratia, jonka parlamentin vaaleissa on 400 miljoonaa äänioikeutettua. Vain Intian parlamentin vaaleissa äänioikeutettuja on enemmän, 900 miljoonaa.

Euroopan Unionia kutsutaan usein historian onnistuneimmaksi rauhanprojektiksi. Euroopan viime vuosikymmeniä leimaa tosiaan nimenomaan rauha, etenkin jos niitä vertaa vuosisatoihin ennen Unionin perustamista. Unionin perusidea, Euroopan maiden talouksien, etenkin terästeollisuuden sitominen yhteen niin, että hyökkäys naapurimaahan vahingoittaa myös omaa maata, on osoittautunut toimivaksi.

Kuvahaun tulos haulle european union parliament
EU parlamentti on monessa suhteessa avoimempi kuin eduskunta. Sillä on lobbarirekisteri, ja valiokuntien kokoukset ovat julkisia.

Samalla Euroopan Unionista irtaantumisesta on tullut hyvin vaikeaa, kuten Iso-Britannian Brexit-kaaos osoittaa. Jo pelkkä eron valmistelu on vahingoittanut Iso-Britannian taloutta dramaattisesti. British Steelin konkurssi on tästä tuorein esimerkki. Iso-Britanniassa toimivat kansainväliset yritykset siirtävät toimintaansa muihin EU-maihin, jotta eivät menettäisi Unionin sisämarkkinoiden etuja.

Rauhan merkityksestä Euroopan Unionin motiivina ei ole viime vuosina juuri keskusteltu. Kun suurten EU-maiden johdossa oli vielä sodan kokenut sukupolvi, omista eduista oltiin valmiita tinkimään yhteisen edun nimissä.

Täysin onnistunut rauhanprojekti EU ei toki ole ollut, mutta Euroopassa on sodittu vain Unionin ulkopuolella. Silti Jugoslavian hajoamissodat ja Itä-Ukrainan sota ovat osoittaneet, millainen alisuorittaja Euroopan Unioni on turvallisuuspolitiikassa. Vaikka EU-maat käyttävät puolustukseen noin 200 miljardia euroa vuodessa, Unionilta on puuttunut sekä poliittinen tahto että sotilaallinen kyky toimia omien rajojensa ulkopuolella edes rauhan turvaamiseksi Euroopassa.  

Euroopan Unioni ei ole valmis, se elää ja muuttuu jatkuvasti.. Siksi EU-parlamentin vaalit ovat niin tärkeät, sillä Parlamentti on se paikka, jossa meidän yhteisen Eurooppamme tulevaisuudesta keskustellaan ja päätetään.

Haluammeko, että Unioni rakentaa entistä tiiviimpää yhteistä turvallisuuspolitiikkaa? Vai ei?

Haluammeko, että EU-maiden on noudatettava liberaalin demokratian periaatteita? Vai ei?

Haluammeko, että Euroopan Unioni on ilmastopolitiikan edelläkävijä? Vai ei?

Haluammeko Euroopan Unionin pärjäävän tekoälykilvassa Kiinan ja Yhdysvaltojen kanssa? Vai ei?

Haluammeko Euroopan Unionin tukevan ensisijaisesti maataloutta vai teollisuutta? Vai jotain muuta?

Nämä, ja monta muuta asiaa päätetään suurelta osin nimenomaan Euroopan Unionin Parlementissa.

Näissä vaaleissa päätetään, mihin suuntaan Euroopan Unioni kehittyy. Esimerkiksi, annammeko Puolan ja Unkarin luopua liberaalista demokratiasta ja nauttia silti täysistä Euroopan Unionin eduista?

Miten mikään maa voi ylipäätään kutsua itseään demokratiaksi, jos sen hallitus on ottanut tiedotusvälineet ja oikeuslaitoksen hallintaansa? Seuraavissa vaaleissa puolueet eivät ole enää samalla viivalla.

Sekä Puola että Unkari ovat EU:n suurimpien nettosaajien joukossa. EU:lla olisi siis iso ruuvi, jos se haluaisi käyttää sitä. Tai sitten meidän on hyväksyttävä, ettei EU:n jäsenmaiden tarvitse olla liberaaleja demokratioita. Sekin on monien mielestä harkinnan arvoinen vaihtoehto.

Silloin Euroopan Unioni ei olisi enää maailman toiseksi suurin demokratia.

Siksi huomenna äänestäminen on niin tärkeää. EU:a on helppo syyttää kaikesta. Paljon vaikeampaa on ottaa äänestäjänä osansa vastuusta EU:n tulevaisuudesta.

Tagged with: , ,

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.