Digitaalisesti esteetön Suomi

Vaaliblogi 7

Suomi digitalisoituu vauhdilla, ja yhä useampi palvelu siirtyy verkkoon. Puhelimeenkin vastaa robotti, joka ehkä saa selvää paikallisesta murteesta.

Digitalisaation edelläkävijämaassa Tanskassa ollaan jo niin pitkällä, että kansalaiset ja yritykset on lailla määrätty asioimaan viranomaisten kanssa vain sähköisesti. Vain 10 prosentille tanskalaisille on annettu erivapaus asioida edelleen paperilla.

40 merkin braille-näyttö avaa internetin myös näkövammaiselle.
CC BY-SA 3.0 Sebastien Delorme

Vauhtisokeudessamme me olemme unohtaneet, että suurelle osalle suomalaisista tietokoneen käyttö ei ole itsestäänselvyys. Yhdellä näkö on niin heikko, ettei pientä tekstiä näe. Toisella hiirikäsi tärisee liikaa. Kolmas ei pysty lukemaan kiemuraista virkakieltä. Joka viidennellä työikäisellä Eurooppalaisella on jokin vaiva, joka edellyttää esteettömiä ratkaisuja.

Me osaamme jo jättää kynnykset pois ja rampittaa portaat, mutta sähköisten palveluiden esteettömyys ja saavutettavuus on edelleen lähes ylivoimaista. Valitettavan harvat viranomaisten tai yritysten sähköiset palvelut täyttävät esteettömyysstandardien vaatimukset.

Usein palveluita ei ole kehittämässä tai testaamassa yhtäkään vanhaa tai tavalla tai toisella esteellistä henkilöä. Tulokset näkyvät esimerkiksi eduskuntapuolueiden nettisivuilla. Kaikkia ei selvästikään ole suunniteltu esimerkiksi suurennettaviksi, jotta huononäköinen pystyisi käyttämään niitä. Vain parin puolueen sivut skaalautuivat kunnolla, ja vain RKP:n sivut toimivat suurennettuina hyvin.

Ja mitä selkokieleen tulee, esimerkiksi meidän Vihreiden sivuilta löytyy kyllä suomea, ruotsia, englantia ja venäjää, mutta ei selkokieltä. Selkokeskus on koonnut viime kuntavaalien selkokieliset vaaliohjelmat yhdelle sivulle. Näistä eduskuntavaaleista en vastaavaa koostetta ole vielä löytänyt.

Noin 500 000 suomalaisen arvioidaan hyötyvän selkokielestä. Siinä joukossa olisi tarjolla monta ääntä puolueelle, joka osaa ilmaista tavoitteensa myös selkokielellä. Esimerkiksi Kokoomuksen Verkkouutisista löytyy kyllä mielenkiintoinen artikkeli selkokielestä, mutta “Kokoomus selkokielellä” -sivu on jostain syystä kadonnut puolueen sivuilta.

Kun perinteistä palvelua on yhä vaikeampi saada, suuri osa väestöstä uhkaa syrjäytyä yhteiskunnan ulkopuolelle pelkästään siksi, ettei pysty käyttämään sähköisiä palveluita. Jokainen meistä on jossain elämänsä vaiheessa jollain tapaa toimintarajoitteinen!

Viranomaisten ja keskeisten yksityisten sähköisten palveluiden on oltava esteettömiä, ja kaikki tärkeät tiedot on oltava saatavilla selkokielellä. Jos vapaaehtoinen esteettömyyden parantaminen ei etene, on oltava valmis laatimaan velvoittavaa lainsäädäntöä ja valvomaan jo olemassaolevan lainsäädännön toteutumista. Perustuslaki edellyttää, että julkisten palveluiden on oltava kaikkien käytettävissä. Palvelun sähköisyys ei anna perustuslaista erivapautta.

Puolueet voisivat olla sähköisen esteettömyyden edelläkävijöitä. Esimerkiksi 500 000 selkokieltä lukevan potentiaalisen äänestäjän luulisi kiinnostavan.

Tagged with: ,
One comment on “Digitaalisesti esteetön Suomi
  1. Sonofhades says:

    Kun sitten vielä viranomaisen palvelu on tehty niin hyvin, että kirjoittaessa pyydettyä selostusta tulee aikakatakisu ja joudut kirjautumaan uudestaan pankkitunnuksilla sisään. Luonnollisesti kaikki kirjoittamasi teksti on kadonnut kuin pieru Saharaan. Niinpä parikin kertaa on tullut ikävä paperilomakkeita. Ei tieto kadonnut itsestään minnekään kun sen kerran kirjoitti.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.