Uljas uusi maailma

Vaaliblogi 6

Harvoin historiassa Herakleitoksen sanonta, “vain muutos on pysyvää”, on ollut yhtä totta kuin nyt. 2030-luku on monella tapaa hyvin erilainen kuin meidän tuttu 2010-lukumme. Millaiseen maailmaan nyt valittava eduskunta joutuu meitä luotsaamaan?

Pilkon tulevaisuuden neljään osaan maailmaa muuttavien megatrendien mukaan: Ilmastonmuutos, digitalisaatio, ikärakenteen muutos, globalisaatio. Tulevaisuutta ei voi tietenkään ennustaa, yllätyksiä tulee aina, mutta todennäköisiä tulevaisuuksia voi ennakoida miettimällä, mihin käynnissä olevat muutostrendit voivat johtaa, jos radikaaleja muutoksia ei tehdä.

Ilmastonmuutos iskee tosissaan

2030-luvulla ilmastonmuutoksen vaikutukset alkavat todella tuntua. Sään ääri-ilmiöt muuttuvat aina vain rajummiksi ja aiheuttavat entistä laajempaa tuhoa. Kuivuudet ja tulvat tuhoavat toistuvasti satoja, ja yhä useampi joutuu hylkäämään kotinsa elinkelvottomaksi muuttuvilla alueilla. Vedestä ja viljelykelpoisesta maasta taistellaan kuin öljystä ennen.

Ilmastonmuutoksesta seuraavien luonnononnettomuuksien ennakoidut kohdealueet. Wikimedia Commons.

Myös ilmastonmuutoksen vastainen työ alkaa todella tuntua, ja ilmastopäästöt ovat kääntyneet laskuun kaikkialla maailmassa. Velvollisuutensa laimin lyöviä maita rangaistaan tullimaksuilla ja talouspakotteilla. Teknologian kehitys on osaltaan auttanut päästöjen vähentämisessä. Esimerkiksi uudet uusiutuvat polttoaineet ovat korvanneet dieselin raskaan maantieliikenteen polttoaineena.

Monien mielestä päästövähennykset etenevät liian hitaasti, ja jotkut heistä radikalisoituvat. Ekoterroristit eivät tyydy mielenosoituksiin, vaan tekevät iskuja ilmaston vihollisiksi katsomiinsa kohteisiin. Esimerkiksi lentoliikennettä häiritään toistuvasti lentokenttien ilmatilaan lähetetyillä droneilla, ja sähköä paljon kuluttavien tehtaiden sähkölinjojen pylväitä kaadetaan reppupommeilla.

Ikärakenteen muutos tyhjentää kirkonkylät

Suomi ei ole ainoa maa, joka harmaantuu nopeasti. Elinajanodote kasvaa ja syntyvyys laskee monissa vanhoissa teollisuusmaissa. Sen sijaan monien kehittyvien maiden suuret ikäluokat ovat 2030-luvulla keski-iässä.

Kehitys ei ole tasaista. Siinä missä Pääkaupunkiseudulla maaltamuutto ja maahanmuutto pitävät väestörakenteen edelleen tasapainossa, valtaosa Suomesta autioituu. Monessa vanhassa kirkonkylässä on 2030-luvulla jäljellä vain hoivakoteja ja terveyskeskus. Päiväkoteja tai kouluja ei enää tarvita. Lopulta hoivakoditkin on pakko siirtää asukkaineen kasvukeskuksiin, koska niihin ei muuten löydy henkilökuntaa.

Maakuntakorkeakoulut ja -yliopistot kärsivät 2030-luvulla opiskelijapulasta. Osa on lakkautettu, osa keskittyy uudelleenkouluttamaan digitalisaatiossa työnsä menettäneitä uusiin ammatteihin.

Väen harmaantuminen tarkoittaa eläke- ja hoivamenojen rajua kasvua. Samaan aikaan yhä pienempi joukko suomalaisia maksaa veroja ja eläkemaksuja, vaikka eläkeikä on nostettu 72:een. Työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat yhä pienempiä. Eläkerahastot auttavat, mutta 2030-luvulla tilanne kriisiytyy, etenkin jos koulutetuimpien suomalaisten kuten tutkijoiden maastamuutto jatkuu nykyistä tahtia. Yhä suuremmiksi nousevat eläkemaksut eivät koulutettujen hyväpalkkaisten suomalaisten maastamuuttoa ainakaan vähennä.

2030-luvulla meiltä loppuvat vanhustenhoidosta sekä rahat että kädet. Hoitoa on pakko automatisoida Japanin tapaan, ja rekrytoida ja kouluttaa hoivahenkilökuntaa maailmalta, kuten ulkoministeri Timo Soini on todennut.

Digitalisaatio ratkaisee voittajat

Teknologian kehitys jatkaa kiihtymistään eksponentiaalisesti. Tekoälyjen ja robottien ennakoidaan räjäyttävän työn tuottavuuden samaan tapaan kuin höyrykone 1800-luvulla. Silloin osa tuottavuuden kasvusta käytettiin vuosikymmenten taistelun jälkeen palkkojen nostamiseen ja työajan lyhentämiseen. 2030-luvulla työikäisten suomalaisten määrä pienenee kuitenkin niin nopeasti, ettei työaikaa ole varaa lyhentää. Sen sijaan yksi päivä viikosta on varattu opiskeluun, oman ammattitaidon päivittämiseen tai uuden ammatin oppimiseen. Työelämän vaatimukset muuttuvat niin nopeasti, että jatkuva uuden oppiminen on tarpeen.

Vuonna 2030 alkaa hahmottua uusi maailmanjärjestys, jossa uudet digivaltiot korvaavat vanhat teollisuusvaltiot maailmantalouden ja -politiikan pelisääntöjen määrittelijöinä. Kyky hyödyntää tekoälyjä ja robotteja ketterästi kaikilla yhteiskunnan alueilla ratkaisee voittajat.

Suomi on jäänyt 2030-luvulla osaamisen ja investointien puutteessa jälkeen globaalista kehityksestä. Tekoäly- ja robotiikkaosaajia olisi tarvittu Suomeen jo 2010-luvulla tuhansia lisää, jotta yritykset, kunnat ja valtio olisivat kyenneet investoimaan uusiin ratkaisuihin. 2030-luvulla me ostamme tekoäly- ja robotiikkajärjestelmämme edelläkävijämaista niihin valmiiksi ohjelmoituine arvoineen.

Globalisaatio ja euro-kiinalaiset suhteet

2030-luvulla Kiina on jälleen maailman johtava taloudellinen ja poliittinen supervalta, jonka asemaa Yhdysvaltojen sisäinen hajaannus vain vahvistaa. Enää ei Euroopassa puhuta trans-Atlanttisista vaan EU-kiinalaisista suhteista.

Kiinalaisten turismista on tullut Suomelle ja Euroopalle yhä tärkeämpi elinkeino. Pittoreskisti rappeutuva vanha Eurooppa kiinnostaa. Helsingissäkin on “eurooppalaista ruokaa” turisteille tarjoilevia ravintoloita, joiden ruokalistalla on kiinalaiseen makuun tuunattuja pitsoja ja viinikukkoja.

Kiinan nousu näkyy myös Suomessa. Kiina on noussut englannin rinnalle suosituimpana koulukielenä, ja yhä useampi suomalainen työskentelee AliBaban tai muiden kansainvälisten kiinalaisyritysten palveluksessa.

Lähi-idän kriisit jatkuvat, mutta ovat kadonneet uutisista. Öljyn merkitys energian lähteenä on vähentynyt, ja samalla on vähentynyt myös alueen kiinnostavuus. Sen sijaan Etelä-Kiinan meren kriisi ja Intian ja Kiinan ydinaseneuvottelut ovat uutisissa lähes päivittäin.

# # #

Huhtikuussa äänestäjät joutuvat päättämään, ketkä meistä eduskuntavaaliehdokkaista ovat heidän mielestään pätevimpiä ohjaamaan Suomea kohti tätä nopeasti muuttuvaa tulevaisuutta.

Tagged with: , ,
2 comments on “Uljas uusi maailma
  1. Tapio Metsälä says:

    Huoltosuhde mainittiin, mutta ei ratkaisuja rahoitusvajeeseen.Velkaako? Vai ei kuulu jutun otsikkoon?

    • Jyrki Kasvi says:

      Hyvä kysymys, mutta ei tosiaan istunut luontevasti tekstin rakenteeseen. Huoltosuhde on joka tapauksessa keskeinen osa rahoitusvajetta, kun supistuvan työvoiman maksamilla veroilla ja eläkemksuilla pitää rahoittaa kasvavan vanhusväestön eläkkeet ja hoiva. Yhtälölle ei ole triviaalia ratkaisua.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.